Loppuviikkoa

Viikolla välipaksi oli mustikka-vadelmapuuroa. Oli niin kauniin väristä, että piti sitäkin kuvaamaan mennä, 

Chili-sin-carne

Tänään lauantaina, piti tehdä ruokaa, mutta oli vähän haussa, että mitähän sitä..... päädyin tekemään kolmea eri evästä syystä, ettei mitään olisi oikein koko perheelle riittävästi. Pakkasesta löytyi muutama lihapulla aiemmin tehtyjä ja siihen tein kastikkeen, keitin perunoita, tein jauhelihakastiketta, sekä vielä pastakastiketta ja keitin pennepastaa. Tämmöinen sotku siitäkin sitten syntyy kun tekee kolmea lajia ruokaa ja vielä kääretorttua päälle samaan aikaan. Tiskikone tuli jo täyteen ja nämä jäivät yli. Toki meidän 14v oli edelleen kiukkuisena (nirsona) sitä mieltä, että äidin pitäisi opetella tekemään perheellensä edes ruokaa. (kun mikään ei kelvannut ja kaikki oli "sitä ihteensä") Ja kun sanoin, varmaan kymmenennen kerran, että herrasväki on hyvä ja antaa vähän vinkkiä mitä herra haluaisi kenties kun kaikki on syömäkelvotonta, niin totesi siihen, ettei hänellä ole koko päivää aikaa mietiä mitä ruuaksi laitetaan kun minä en sitä näköjään osaa tehdä enkä hoida hommiani. No, teinit ovat teinejä. Herrasväellä ei tietenkään ole aikaa, kun istuu pleikalla tasan kaikki kotonaoloaikansa, eli jatkuvasti ellei koulussa ole. =(

Se kääretorttu sentään sitten kelpasi yllämainitulle teinillekin. Yllättävää!

Joulua tupaan. Tai tuvan ulkopuolelle.

Saapui meille se tytön odottama me&i mekkonenkin perjantaina postissa. 

Perjantaina oli 9veellä aamupäivä sairaalalla psykologin kanssa. Kerran vuodessa on noita dysfasian takia seurantoja. Nyt kartoitetaan ensi vuoden luokkaa ja koulua, mihin olisi hyvä siirtyä jatkamaan koulutietä kolmannelle luokalle kun tuota dysfasialapsille tarkoitettua kielipolku-luokaa voi käydä vain kakkosluokan enää. Suositus on nyt sitten mahdollisuuksien mukaan samalla koululla toimivalle yhteistoimintaluokalle, jossa on luokanopettaja, erityisopettaja sekä vielä avustaja sekä 20 oppilasta. Ryhmäkoko on hieman liian suuri, mutta kuitenkin 3 aikuista ohjaamassa, että jospa se olisi sitten jotenkin hallittavissa. Tällä hetkellä pojan luokkakoko on 6 oppilasta ja erityisopettaja sekä avustaja. 

Psykologi esitti myöskin meidän pojalle kolmosluokalla sekä kuutoselle asti käyttöön joitain e-kirjoja, joissa on selkeämmin esitetty asiat, koska tuskin pystyy poimimaan ja lukemaan tekstistä olennaisia asioita esim. kokeisiin. Myöskin esitti mahdollisuuksien mukaan kokeita osittain tehtäväksi luokasta erillään itsekseen keskittymisen maksimoimiseksi sekä tarvittaessa tehtäväksi kokeita suullisesti kuulemalla paperikokeen sijaan tai tueksi. 

Alla kuva loppukevennykseksi kun sellainen tuli napattua.