Koulusta höpsähtäneenä päätin vapaapäivänä vääntää kolmen ruokalajin päivällisen. Tiistaina koululla nimittäin vedettiin kerralla 3 menuuta eli kaikki söivät periaatteessa 9 ruokalajia siinä vuoronperään. 3 alkuruokaa, 3 pääruokaa ja 3 jälkiruokaa. Ei tehnyt mieli syödä enää iltasella juurikaan sen jälkeen. Mutta sieltä joitain ideoita saaneena päätin itse kiskaista. Lisäpontta antoi keskiviikko, jossa syötiin sinänsä ei NIIN minun mieleeni romanialainen menu, mutta ruokavieraiksi tuli muutama ranskalainen, jotka olivat tutustumassa suomen ravintoloihin ja koulutukseen. Sieltä tuli 1 rehtori, joka ei osannut kuin ranskaa ja 2 kaiketi opettajaa, jotka olivat komeita ja puhuivat englantia ihan hyvin. Minä jouduin punaviinin tarjoilijaksi sitten. En ymmärrä viineistä mitään, en ole niitä tarjoillut, enkä edes siedä viinejä. Yäk! Koska kaikki livistivät siitä hommasta ja minäkin yritin, mutta jouduin sitten kuitenkin. Onneksi olin kuunnellut opettajan alustuksen kyseisestä viinistä, koska 1 ranskalainen kysyi minulta mistä maasta se viini oli, koska kyseistä viiniä tehdään myös ranskassa. Tämä ei ollut sieltä vaan Chilestä ja onneksi se jäi mieleeni infossa. Kyseiset miehet myös hoitavat harjoittelupaikat Ranskassa, mikäli oppilasvaihtoon lähtisi sinne. Sitä meille jatkuvasti toitotetaan. Hyvähän tästä on kaikki lapset jättää ja lähteä ulkomaille harjoitteluun. Kuukaudeksi tosin vain olisi Ranskan pesti. Sinne lähtisin samantien, jos se olisi mahdollista MUTTA on tuo pian 1,5v tuossa. Rakastan ranskaa, enkä ole siellä käynyt koskaan. Enkä osaa ranskaakaan kyllä. Ei kuulemma tarvitse, mutta olisi ehkä hyväksi jotain osata. Toki varmaan aika äkkiä oppisi edes jotain keskellä ranskalaisia.
Venäläisen ystäväni vieressä toisessa pöydässä istui oikein charmikas ranskalainen mies ja naureskelin ystävälleni jälkikäteen, että olipas sulla hyvä paikka istuskella ja jutella. Ystävä nauroi, että ainakin haisi tosi hyvälle. XD Sanoinkin, että ranskalaiset miehet ovat hieman huolitellumpia kuin suomalaiset kumarassa kulkevat kaljamahat. Ystäväni oli revetä nauruunsa ja sanoi, että "minjulla on juuri selljainen". (venäläisellä hassulla aksentillaan)
Mutta jos nyt harhateiltä palataan tähän ruoka-asiaan.....
Tästä lähtee sotkun tekeminen.
Alkuruoka: suppilovahverokeitto
Pääruoka: uunijuureksia ja lohta
Jälkiruoka: Pannacotta ja vadelmamelba (kiivillä koristeltuna)
Pannacotat lähdössä hyytymään jääkaappiin reiluksi 3 tunniksi. |
Suppilovahverot pilkottu valmiiksi ja juurekset menossa uuniin. |
Tästä lähtee sienikeitolla. 1v söi pikkuruisen annoksensa liki kokonaan. Se oli kyllä herkullista. 12v yllätten tykkäsi kovasti. 9v ei suostunut maistamaan vaikka oli kuolemaisillaan nälkään. Jopa 15v tuli maistamaan varovasti ihan pikkuisen hirveän ennakkoluuloisena sieniä kohtaan. 17veelle oli suosiolla valmistettu omat eväät.
Lohta ja juureksia ei paljon mennyt tälle jätkälle, mutta pääasia on maistaminen ja totuttelu.
Jälkkäri oli taivaallisen hyvää ja upposi jokaiseen perheenjäseneen viimeistä murua myöten. Myös siihen vanhimpaan.
Ei niistä kovin komeita tullut, mutta maku oli nyt pääasia ja näitä on tehtävä toistekkin. Pannacotta oli makeaa ja vadelmamelba oli melko hapahkoa ja kirpeää.
Lopuksi oma jälkiruokakahvi pähkinöillä.
1 veen lempiajanviete. Keikutaan joka paikassa.
Iltapalaa vielä huiviin ja nukkumaan. Avokadot kupissa ei nyt oikeen menneet.
Loppuun kuva meidän pöydän kattauksesta. Minusta se on melko jouluinen, vaikka teema oli suomi 100v ja suomen luonto. Oli se silti ihan hieno. Tässä sitten syötiin ja tarjoiltiin se 9 ruokalajia. Annokset olivat kyllä siis ihan pieniä makusteluannoksia juuri siitä syystä, että niitä piti maistella monta. Yli puoleen annoksista sisältyi ruokajuoma, joka oli alkoholia. Viinejä, kuohuviiniä, tummaa olutta, esressoshotti.... jos olisi halunnut huppeliin, niin se olisi kyllä onnistunut. Minä en juurikaan kaikkia ottanut ja osaa vain maistoin suussa. (meidän luokan juniori se hyvin hilpeänä hoiteli tiskivuoroaan kyllä lopuksi) Ihme koulu intiasta!
PS: keskustelin lapsista yhden ranskalaisen miehen kanssa meidän pöydässä. Hän kertoi, että hänellä on 3,5kk ikäinen tytär. Ja kun olen lukenut noita ranskalaisten lasten kasvatuksesta kertovia kirjoja joiden kirjoittajat ovat havainneet, että suurin osa ranskalaisista vauvoista nukkuu yönsä läpi noin 2-3 kuisina ja viimeisetkin viimeistään yleensä 4kk vanhoina, niin hän kertoi heidän lapsensa olevan hyvin rauhallinen ja nukkuvan yönsä jo läpi. 2 kuisesta lähtien. Ja on nyt lähdössä päivähoitoon. (kuten lapset ranskassa 3 kuisina kun äitiysloma päättyy) Mies ihmetteli, kun kerroin, että olen kuullut lähes kaikkien ranskalaisten vauvojen alkavan nukkua yönsä niin pieninä, että eikö suomessa sitten muka..... No EI. Mutta en kertonut tarkemmin, ettei järkyttyisi liikaa. Hän oli sen kahden kuukauden yösyöttöjen väsyttämänä sitä mieltä, että oli se niin väsyttävää, että ei sitä kukaan enempää jaksaisi. NÄINHÄN SE RANSKASSA........ =)