Suurperheen Arki

Suurperheen Arki

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Autistisen lapsen toiminnan ohjausta (ja muuta)

Autismikuntoutusohjaaja kävi aiemmin ja antoi ohjeeksi, että pojalle pitäisi tehdä yhteistyössä sen kanssa lista asioista, mitä voisi tehdä kun pleikan pelaaminen lopetetaan. Niinpä tehtiin lista asioita joita hänestä on mukava tehdä. (joskaan ei aina) Ja kun peliaika loppuu ja hällä on vaikeuksia keksiä tilalle mitään, niin listasta voi katsoa jotain hommaa, jota voi alkaa tekemään. Teimme listan. Se ei aina toimi, riippuu mielialasta, mutta välillä toimii. Tässä ohjautui siskokin muovailemaan kun listassa luki ja molemmat tahtoivat. Muovailleet eivät ole varmaan vuoteen. 

listassa lukee tällä hetkellä:
-uita robottikalaa
-lue kirjaa/lehteä
-rakenna dominopalikoilla
-muovaile
-piirrustuslevyt
-piirrä viivoittimella
-pisteestä pisteeseen tehtävät

Lisää yritetään keksiä.




 Kissa ja vauva makoilevat lattialla... Kissa taisi jäädä meille ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Isäntä ei voikaan sitä ottaa takaisin, kun se sai nyt sitten TÖITÄ haettuaan niitä muutaman vuoden. Sen elämä muuttuu pitkiksi työpäiviksi ja työreissuiksi, niin että kissa joutuisi olemaan kohtuuttoman paljon yksin. Se jää siis tänne. 


 Pahvista asiaa. Iso pahvilaatikko vei pariksi päivää voiton liiallisesta pleikalla pelaamisesta. Isoveljelle piti hommata isompi työtuoli niin laatikosta tuli kioski. (pahoittelen kuvan laatua. känny ei tykkää hämärästä.)


Ohjelmassa: ILTAJUMPPA. Ohjaajana toimii.... vauva. 




 Toissapäivänä hermostuin sitteriin joka oli aina ahtaassa keittiössä tiellä ja jaloissa. Koska vauva täyttää ensi viikolla puoli vuotta, olen jo jonkin aikaa etsinyt halvalla syöttötuolia. Nyt sellaisen oli joku nettiin laittanut, niin heti viestin laitoin, että tarvitaan tuoli, voidaanko hakea. Kympillä saatiin. Ja minulla alkoi tänään kirppispöytä tuolla kirpparilla, niin työnsin sitterin sinne heti. Samaan kuormaan lähtee se meidän vauvan härpäke kun se ei enää pysy paikallaan, eikä selällään. Nyt vaan on niin, että kaikki lyövät varpaansa syöttötuolin jalkoihin, jotka ovat hieman ulkonevat. 



Loppukevennys: Vauvan unikaveri. Kun vauva laitetaan sänkyyn, se ottaa kaveria kaulasta kiinni ja työntää naamansa siihen kiinni ja nukahtaa.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Ruokajuttuja ja kirjavinkkeli

Ai että täällä on nyt hiljaista ja rauhallista! Kaksi lähti eilen isälleen. Siitä on niin kauan kun viimeksi sekin ehti niitä ottaa viimeksi, että kyllä on tuota odotettukin.. mutta asiaan...
Parin päivän ravitsemus tässä nyt sitten on puinnin aiheena. Ajatus oli, että kun kaksi lähti pois, niin voi yrittää tehdä sellaisia ruokia sillä aikaa, joita poissaolijat eivät niin söisikään.  Ensimmäiseksi kävi mielessä lihapullapastaa, kun 14v sitä muistaakseni joskus kyseli tässä. Sitä siis tein eilen, kun sitä syö myös 16v. Siitä tuli todella  maukasta. Mitä lie tein. Myös 14v huomautti, että se oli tavanomaista paremman makuista.   ??????


 Sitten tein pitkästä aikaa vaniljaisen mustikkapiiraan. Sekin maistui jotenkin erikoisemmalle (paremmalle) kuin ennen ja 14v huomautti siitä jälleen.   ???? Mitä täällä oikein tapahtuu....


 Olipa luksusta syödä piiras kolmeen pekkaan. Tai yhteen pekkaan ja kahteen akkaan jos tarkkoja ollaan. 
Tänään tuli tehtyä vähän säätöä, kun kaapissa oli vajaa puolet jäljellä paketissa lasagnette-aineksia eli tarkalleen ottaen yhdelle teinipojalle sopiva annos. Ja hän siitä tykkää. 14v ei. Hän taas pyydellyt pastaa monta viikkoa. Tein sievään pieneen Arabian vuokaan yhdelle hengelle siis Lasagnettea ja naisväelle pastaa. K-kaupan mainoksesta kokeilin meille One-pot pastaa. Oli ihan ok syötävää.

Lasagnette menossa uuniin




one-pot pasta
 Kerrankin muistin laittaa vauvallekin evästä, johon tulisi suunnilleen samoja aineksia kuin omaan ruokaan. (aina unohtuu ennenkun olen jo suolannut kaiken lihan esim.) Tähän laitoin jauhelihaa, pätkäspaghettia, kesäkurpitsaa ja palsternakkaa. Mausteeksi hieman suolatonta jauhelihamaustetta ja basilikaa. Olisin laittanut pastaan tullutta yrtti-tomaattimurskaakin, mutta siinä luki ainesluettelossa tietenkin suola. Tämä maistui useimmiten ruuille nuivasti suhtautuvalle 5-kuiselle vauvalle todella hyvin, ottaen huomioon, että jäi melko karkeaksi kun sitä yritin soseuttaa. Etten sanoisi, jonkinverran palaiseksi. Tönkköyttä löysensin korvikemaidolla. Vaavi ei kakonut millään lailla vaikka oli karkeaa. Makua taisi olla mukavasti, koska maistui huomattavasti paremmin kuin tylsät kasvissoseet.
 

Tässä tulee suositus hyvästä kirjasta niille jotka stressaavat perheasioista. Lasten nahistelusta tai muista perheisiin kuuluvista asioista. Kirjassa on 100 kohtaa joihin annetaan neuvoja, kuinka suhtautua niihin rauhallisemmin ja elämä muuttuu mukavammaksi. (ehkä)


 Viime viikolla käytiin kauppakeskittymässä etsimässä pipoa 11veelle. 8vee oli mukana tietenkin. Siinä ne molemmat kököttävät teletappimaassa omilla kukkuloillaan. (Dressmann näyttää rantautuneen teletappimaahankin. Varmaan on hyvät markkinat siellä.)
Pipoa ei ostettu. Syy: poika jaksoi tasan kaksi kauppaa, jonka jälkeen oli aivan puhki. Aikaa tähän rupeamaan kului noin puoli tuntia. Ensimmäisessä kaupassa (H&M) oli tasan yksi pipo, jonka hän olisi halunnut, muttei suostunut sitä sovittamaan, joten sitä ei ostettu menneistä viisastuneena. Lopulta poika mielummin jätti sen kauppaan kuin laittoi hetkeksi päähänsä. Totesin, että se tuskin päähään menee sen paremmin kotonakaan. Toisessa kaupassa suostui sovittamaan jo joitain pipoja, koska huomasi niiden olevan Icepeak merkkisiä ja muisti takissaan lukevan niin. Halusi sovittaa VAIN " jääpiikki" pipoja. Muut eivät tulleet kysymykseenkään, ja koska jääpiikkipipot olivat joko huononmallisia tai kireitä, ne jäivät kauppaan. Joudumme siis uusimaan piporeissun toiste. Enempää hän ei jaksanut keskittyä vaan alkoi olla hermostunut ja kitkuinen. Tämä ihan normaalia kauppakäytöstä. Väsyy ja kuormittuu nopeasti ihmisistä ja hälystä. 

teletappimaa ja dressmann


 Jep! Kissa edelleen täällä. Isännällä ei ole kuulemma vielä ikävä tätä karva-aivoa. Eikä voisi vielä ottaakaan takaisin, koska lähtee takaisin Lapinmaahan ensi viikolla. Kissa ulkoilee kyllä mielellään, muttei ole enää niin hinku. Käy pikaisesti katselemassa. Jos mahdollista, takapuolta ei mielellään laita kylmälle betonille. 

Ja loppuun maanantain kuva ennenkuin vein ne kaksi isälleen. 8v halusi edellisenä iltana patjan olohuoneeseen, että voi siinä leikkiä ja maata. Minä aamulla väänsin sen majaksi. Se oli paniikkiratkaisu, että saisin katkaistua kahden lapsen välisen jatkuvan väännön ja tappelun pleikan edessä ja kohdistettua ei-pelaavan mielenkiinnon johonkin muuhun kuin toiseen osapuoleen. Onnistui!



Lasten poistuttua siivosin koko mökin putipuhtaaksi ja nautin siististä, puhtaasta kodista sekä rauhasta ja hiljaisuudesta! Piste!

perjantai 14. lokakuuta 2016

Talouden lukuja

Tämä artikkeli käsitteee tilikirjan pitoa talouden hallinnan helpottamiseksi kun ei ole miljoonia laittaa mihin vaan. Kuvassa yksi sivu viime kuun menoista. Olen pitänyt tilikirjaa jo joitain vuosia. Siihen jää koukkuun hyvin helposti. Aluksi oli hankalaa muistaa jokainen johonkin laitettu euro ja kuitti ja kulu. Sittemmin niiden muistamisesta on tullut tapa. En varmaan osaisi enää olla ilman tilikirjaani. Tiedän tismalleen mihin rahani menevät missäkin kuussa.


Tämmöiseen rahaa paloi syyskuussa:

Ruokailu kotona            549,74
Ulkoruokinta (kahvilat ym Heset)           65,35
Herkut (karkit ym. kahvileivät)   134,23      (HUPS!)
Vaatteet, kengät, asusteet           348,18
Terveys, kauneus            136,74
Liikenne (bensa, bussikortti)       82,06
Puhelin, lehti, netti      55,38
Koti           184,17
Sähkö, vesi       244,40
vakuutukset       0
virkistys ja vapaa-aika    39,16
vuokra (miinus as.tuki)          267,40
Auto (huolto, korjaus,vero ym. )           0
Muut menot (mitkä eivät osu mihinkään muuhun kategoriaan)   580,88

menot yhteensä: 2687,69

Melko peruskuukausi. Vaatteisin harvoin menee noin paljon kuussa, herkkuihinkaan ei noin paljon kulu. Normaali herkkukuukausi on noin 80e. Johtunee äidin innosta ostella jäätelöä itselleen melko runsaasti tuossa syyskuussa....   Muut menot kategoriassa oli syyskuussa mm. kiinteistöveroa edell. asuntoon, tietokoneen virustorjuntaa, rahaa lapsille jaettu (85e), lahjoihin laitettu, kirjaston sakkoja, pyörän rengas, netflix ja spotify, pojan tietokonepeli sekä koulukuvia. (siis puolet jonninjoutavia menoja)

Loppukevennyksessä vauva. Kohta saadaan syöttötuoli asentaa, ettei tartte lattialla tuijotella. Ensi kuussa. 


perjantai 7. lokakuuta 2016

Tapahtunut viikolla....

Otsikon keksimisongelmia alkaa olemaan. Niinpä se on vähän mitäänsanomaton...
Asiaan: Maanantaina vaavin kanssa odoteltiin Kuopion hallilla puolisen tuntia yleisurheiluharkkojen päättymistä. Vaaveli viihtyi yllättävän hyvin katsellen outoa ja isoa paikkaa.




Kissa kyntää ovea ilta-aikaan edelleen.... paitsi nyt hieman vähemmän kun olen uskaltanut laskea sitä ulos vielä enne nukkumaanmenoakin kun ei näköjään kovin kauas omasta takapihasta poistu. Tulee nätisti sisälle. Yöllä vaan tahtoo taas olla tuota riesaa. Pari kertaa vettä suihkepullolla suihkautettuna niskaan kun ovea kuopii, yleensä auttaa, ja saadaan taas jonkin aikaa nukkua rauhassa. 

"päästäkää mut ulos täältä..."

Kurkistus jääkaappiin ennen keskiviikko-illan kauppareissua kun taas harkkoihin juostaan. Siellä se näköjään kököttää pizza. No se on vanhimman pojan se.

 
 Vauvalle väännettiin lounaaksi parsakaalia ja kesäkurpitsaa. Enää ei niin naama nyrjähtänyt kuin edellisellä kerralla. Eilen neuvolan täti sanoi, että pian voisi alkaa ihan siihen viiden syöntikerran rytmiin siirtymään. Näin aikaisin? Vastahan me on kuukausi maisteltu. Nyt syötän 3x pvässä. Jotain purkkipuuroa illalla. Maistuu, ei maistu, maistuu....  No, kunhan tulee kuukauden päästä 6kk niin sitten on rytmi valmis. Täytyy alkaa ryhdistäytymään. 



Pakaste-erä
 8v:llä oli torstain ohjelmassa retki koulun viereiselle isolle vuorelle. Tässä retkieväät valmiina pakattavaksi reppuun. Yhteistyössä valitut.


Keskiviikon ruoka oli tiistain makaronilaatikkoa 14veelle, tiistain pizzan jämät 16veelle, minulle ja 8veelle harkkojen aikaan Hesburgeri. 8v sai jo toisen kerran elämässään hampurilaisen. Eka kerta oli silloin elokuussa. Ohhoh! Tuleeko tästä ihan tapa.... (nojoooo) Ja se 11v oli koululla yötä.


Otin siis 8veen mukaan harkkakulkueeseen siksi, että saa jotain syötävää ja ettei tartte yksin kotona kököttää koko iltaa. Vaikka siellähän se yleensä on ollut kun on halunnut. Jos nyt jotain yhdessäkin tehtäisiin...



 Ostoslista oli taskussa muistin tukena. Näillä pitäisi selvitä perjantaihin, eli näihin päiviin asti. Siinä siis noin kaksi päivää.


Torstain ruoka oli jauhelihakastiketta ja muusia. 16v ei siedä jauhelihakastiketta, joten erotan soosista sitten sille "spaghettikastikkeen", eli maustan saman soosin ketsupilla ja paprikamausteella, niin että siitä saadaan punaista. Ja spaghetit kattilaan. Sitten passaa herrasväelle. (silmiä saa pyöritellä) 19v kävi kotona syömässä myös.


Tänään tulee mummi. Tulee jo nyt kun tiistaiaamuna minun pitää keskittyä tekemään sosiaali ja terveysalan esivalintakoetta. Ja vaavin pitää käyttäytyä silloin. Mummi on varalla, ellei se käyttäydy. Noh, yleensä se siihen aikaan vetelee jo päiväuniaan. (siis vaavi)
Pitänee pian alkaa valmistaa lounasta minulle ja mummille. Samalla ajattelin valmistaa myös vaaville ensi kertaa sörsseliin kanaa. Tähän mennessä saanut vain kasviksia. Raportoin aiheesta myöhemmin....
(oikeastaan minun pitäisi lukea tällä hetkellä esivalintakokeen ennakkomateriaalia, mutta tämän kirjoittaminen on mielenkiintoisempaa kuin asiakaslähtöisyys kuntapalveluissa...)

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

8v synttärihumu

Meidän selektiivinen mutistimme vietti synttäripäivää sunnuntaina. Kutsui 3 kaveria, joista yksi kävi lauantaina kun ei sunnuntaina olisi päässyt. 2 tyttöä siis tuli synttäreille ja heidän äitinsä jäivät vuorotellen seurakseni kun tuttuja sattuivat olemaan. Mietin, että miten meidän 8v uskaltaa puhua nyt, kun on kaksi eikä yksi vieras. Hyvin sujui. Uskaltautui höpöttämään heidän kanssaan vaikka minä ja vieras aikuinen istuttiin samassa olohuoneessa. Meidän tyttö ei varmaan huomannut edes ajatella innoissaan, että joku kuulee. Hyvä asia! Koulussa on tapahtunut edistystä. Tyttö on eka kertaa koko kouluaikanaan suostunut ottamaan opettajan mukaan lukutuokioon, jossa yleensä ollut 1-2 kaveria ja ihan alussa viime vuonna pelkkä avustaja. Nyt on lukenut myös opettajan kuullen. Ja vastannut kysymykseen, mikä on pikkuveljen nimi. =) Pieniä onnistumisia ja ilon aiheita. Tytön lääkärisuhde lopetettiin. Lääkärin mielipide. Yhteyttä voi ottaa edelleen jos aihetta huoleen ilmenee.


Ostettu synttärisälää Tigeristä
 Käytiin lahjaostoksilla lelukaupassa. Mukaan hän halusi tämmöisiä takiaisia. Näitä hän haluaa käydä lisää ostamassa kun kummi oli laittanut rahaa tililleni sitä varten.


Myös isosisko 14v halusi tulla alkuun rakentelemaan elukoita takiaisilla. Tässä meidän sankari.



Sankarin koristelema kakku


Tarjoilut valmiina vieraiden tuloon.

 Itse pöydästä ei tullut kuvia juhlan aikaan. Jotenkin kun toisessa kädessä roikkuu liki 10 kiloinen vauva ja toisella hoitaa kaiken muun häslingin ja tarjoilun niin unohtuu helposti näköjään kuvata tilannetta.




Löytyi vanha viiri laatikon pohjalta niin sen laitoin vielä pöydän päälle koristeeksi. Oli oikein mukavat synttärit ja vieraat.

Ruokaa ja kissavierailu

Tapahtui eräänä päivänä: aloin laittaa lounasta itselleni ja tartar-kastiketta tekeytymään päivälliselle kalapuikkojen kyytipojaksi.

Kanakeiton tarpeet


Tartar-kastikkeen tarpeet
 Ohje: 
3dl majoneesia
suolakurkku
pieni sipuli
1 rkl kapriksia 
loraus sitruunamehua
ripaus suolaa ja pippuria

kurkku, sipuli ja kaprikset pilkotaan ja kaikki sekoitetaan ja annetaan tekeytyä jääkaapissa  jonkin aikaa. Hyvää esim kalapuikkojen kanssa.

Valmis tartar


Syksyn valot aseteltuna jo

Kanakeittoa
Soppaa tuli sen verran tehtyä, että söin sitä taas 3 päivää lounaaksi.  Ohje aiemmin joskus julkaistu.

Kalapuikkoja, perunaa ja tartar-kastiketta
 Sitten elukkaan.... Isäntä kippasi meille viime viikon torstaina tämmöisen karva-aivon huoltoon. Isäntä itse häipyi Lappiin metsästämään hyväksi aikaa. Lapset olivat tohkeissaan Hyrren vierailusta. Minä hieman skeptinen. Tämä on hieman neuroottinen otus ja tottunut olemaan ulkona milloin huvittaa. Etenkin yöaikaan. Hyvästi yöunet. Kahdeksasta puoleen yöhön sitä juostaan poistamassa sisäovien hionnasta. Kauhea kytö ulos kun pimeä laskeutuu, enkä sitä tämmöisellä asuntoalueella viitsi ulos yöllä laittaa. Sitä myös pitäisi olla passissa sisälle laskemaan kun se kuopii. Ja kuopiiko se sitten yläkerran vai alakerran ulko-ovella. Sekin vielä. Otukseen iskee selkeä kuuhulluus pimeällä. Onni on, että puolilta öin se onneksi ymmärtää yskän ja rauhoittuu nukkumaan. Herättäen kuuden jälkeen taas ulos kuopimaan. Siinä sitten ajan sitä takaa pitkin mökkiä, että vielä ei ole ulkoiluaika. 
Päivällä lasken sitä ulos takapihalle kun metsä siellä vastassa. Toki olen sitä vastaan juossut etupihallekkin. Etuovelta ei niin uskalla ulos kun autoja kulkee liki oven edestä ja se niitä pelkää. Montaa minuuttia ei päivällä ulkona viihdy. Hämärän tullessa kun sen laskee niin eilen se oli poissa tunnin ja minä jo hieman huolissani kun vieras alue ja muistaako se mikä ovi rivitalossa johti omaan kotiin. Kyllä se muisti. Onneksi!




Eka ulkoilu uudessa paikassa. Varovaisuus on paikallaan.