Lähdettiin tänään puistoon, autolla tietenkin, koska lähimpään puistoon on 10km. Ei ollakaan vuoteen varmaan käyty. Lapset olivat mielissään paitsi vähemmän mielissään siitä, että piti pururata (1,5km) kävellä ensin metsän keskellä. Sitä jo parisataa metriä käveltynä alkoi kysely " missä se puisto on, milloin ollaan puistossa, vieläkö pitää pitkään kävellä, milloin ollaan perillä, miksi me kävellään". Vähän oli halutonta sakkia. =) Tuumailin, että hyvä se on vähän kävelläkin. Hyvää tekee sekin. Ja metsässä pienessä lumi (tai räntä)sateessa oli mielestäni hyvinkin somaa. Lapsia vaan kiinnosti se miten äkkiä pääsisi kävelemästä.
No, päästiin me sitten puistoonkin.
Jonossa mars!!
Porukka oli kyllä takaisin hoitopaikkaan päästessään melko lailla väsynyttä sakkia. Parista pienemmästä sen huomasi siitä, että silmät luppasi ja jalka oli raskas. 4 vuotiaasta pojasta taas näkyi siitä, että tolkuton riehuminen ei meinannut loppua ollenkaan. Siis hyvin väsynyt.
Tällä viikolla meillä on ollut tiukennettu kuri eli sääntöjen tarkistus ja tiukempi valvonta niiden noudattamisesta. Se ei ole ollut 4 vuotiaan mieleen ollenkaan vaan eilenkin kävi niin, että kun hän huitaisi 5 vuotiasta autolla, takavarikoin auton ja pidin puhuttelun, ettei meillä ketään huidota autoilla. Poika väitti kivenkovaan minulle ettei se osunut päähän. Totesin, että on ihan sama mihin se osuu kun se ei saa osua mihinkään. Silti väitti vastaan vain, ettei se osunut päähän. Sitten kun vielä jouduin puuttumaan johonkin, niin poika hermostui ja huusi minulle, että" minähän sanoin sinulle jo aamulla etten minä enää kuuntele sinun kysymyksiäsi". Pyysin toistamaan kasvotusten ja poika toisti sen erittäin topakkana. (aamulla ei kyllä ollut sanonut minulle mitään sellaista, liekö ajatellut vain) Siitä pidettiinkin sitten tiukempisävyinen keskustelu, että jos minä jotain sanon niin sitä olisi hyvä kuunnella tai joudutaan jäähypenkille miettimään asioita uudestaan. Kyllähän tuo siitä hiljeni, mutta mulkoili pahasti. =D
Tästä varmaan vielä tulee muutama testaus noista rajoista.
Meidän säännöt on kuvien kera laitettu seinälle (josta niitä tarkkaan käyvät vähän väliä tutkimassa).
Ne ovat:
Sisällä ei juosta!
Ei saa töniä toisia! (se on ollut suurin ongelma viime aikoina)
Ei saa huitoa toisia! (toinen suuri ongelma)
Ei saa sylkeä!
Näistä töniminen ja huitominen aiheuttaa välittömästi jäähyn, koska se on jatkuvaa ja olen ilmoittanut, ettei siitä enää jaeta varoituksi, koska toiminta ei ole koskaan varoituksiin loppunut. Eikä se myöskään lisää hoitopaikassa viihtymistä niillä jotka joutuvat jatkuvasti tuupittaviksi.
Että sellainen sakki! Eiköhän se tästä rauhoitu kun saadaan nämä asiat rutiiniksi niin veikkaan, että alkavat toimimaan. Ainakin huima vähennys epätoivotussa käytöksessä on jo nähty. Maanantaina ei joutunut kukaan jäähylle! Mutta sittemmin on jaettu 2-4 jäähyä päivässä.
Alempana eilisen iltapäivän pari kuvaa.
Jonossa meidän pienelle surkealle liukumäen nyppylälle.
Oma 8v rakentaa lumiukkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti