1 veen ruokailustrategia

1vee ruokailee onneksi vielä innokkaasti ja ennakkoluulottomasti. Pyrin siihen, että se pysyy siinä mahdollisimman pitkään ja lopun ikäänsä. Varmaankin jossain vaiheessa hieman vähemmän innokkaasti. Tällä hetkellä keskityn tarjoamaan kasvisvoittoista tai ainakin mahdollisimman paljon kasviksia ja vihanneksia ruokailussa. Ja kaikenlaista mahdollista ruokaa. Lounaalla on hyvä vääntää niitä meille kahdelle, kun kukaan muu ei lounaalla istu. Teinitkin heräävät vasta kolmelta. Enkä edes yritä saada kahta muuta siihen viereen valittamaan ruuasta, ettei vauva saa huonoja viboja tarjolla olevasta ruuastaan. Eivät uusien ruokien luokse nuo kaksi erityislasta edes tule vaikka pyytäisi. Kasviksia eivät ainakaan ottaisi. Paitsi 11v herkkusieniä ja 8v parsakaalia.

Hedelmiä (kaikenlaisia) jätkänpätkä rakastaa ja söisi kuinka paljon vaan. Suuri rakkaus sillä on nektariineihin. Rakastaa myös mandariineja, tummia rypäleitä, banaaneja, vesi- ja cantaloupemenonia, anansta, kiiviä..... Omenaa pitää alkaa taas tauon jälkeen antamaan, kun se on ainoa, joka ei hirveästi miellyttänyt aiemmin. Ehkä sitä oli hankalampi pureksia kun kovempaa.

Pyrin luovimaan ruokailussa 1veen kanssa niin, että pöydässä on rauhallista, siistiä ja mukavaa. Pöydässä ei ole leluja, enkä minä pyri häntä syöttämään. Hänen korkeutensa syö itse. Tunnelma pysyy rentona vaikka mitä.  Mutta huono tapa tuli siitä, että poitsu heitteli aina ruokaansa lattialle ja varsinkin kun maha alkoi olla täynnä, niin loppu lensi lautasineen lattialle. Aikani poistin eväät ja pojan pöydästä ja ruokailu päättyi ja nyt on alkanut antamaan minulle lautastaan kun ei enää aio syödä. Ruokaa lentää lattialle enää vahingossa.

Toivottavasti tämä keino kantaa pitkälle eikä ime haittavaikutuksia sisarusten nirsoiluista. Mikäli 1veelle tulee jotain ennakkoluulokausia, pyrin selviämään (toivon mukaan) niistä tällä samalla strategiallani, enkä toivon mukaan hermostu tai ala painostaa tai PERÄTI nalkuttaa aiheesta. Siihen ei pidä kiinnittää suurempaa huomiota. Yritän myös tutustuttaa pojan niin moniin ruokiin ja kasviksiin ennen kuin hän täyttää 2v, että olisi jo tottunut niitä syömään normaalina ruokana, jossa ei ole mitään erikoista ja makuun on totuttu. Jos ja kun joku ruokafobiakausi sitten ovelle kolkuttaa, pyritään sille viittaamaan kintaalla ja laittamalla ovi takalukkoon.

Hassu (liian isojen) kurahousujen sisäänajo.

Sata kertaa päivässä portaissa ylös alas.

Seinänaapurit (eläkeläiset) lainasivat katuliituja eilen meidän lapsille. Kyllä tuli koko talon jalkakäytävä täyteen. Yöllä oli sentään sataneet pois.

 

14v lähti keskiviikkona rippileirille. Ois reilun viikon päästä sitten se juhlapäivä. Seinänaapurin täti ja setä on myös kutsuttu ja täti lupautui tekemään kakkupohjan. Gluteenittoman. Hän itsekkin sitä sitten pystyy syömään. Vauvalle on tehtävä minikakku johon tulee päälle jotain kermavaahdon korviketta. Kun nyt ei siedä sen vatsa hyvin tuota maitotuotetta, mutta rakastaisi kermakakkua.

Kello hupsista hoijaa liki kaksitoista yöaikaan! Muulloin ei tuo alle metrin mittainen oikein koneella anna olla. Nukkumaan!