Viikon kulku:
Maananantaina meillä oli mummi valmiina, joka laittoi päiväunille hoidokit ja valvoi unia, kunnes minä saavuin takaisin. Minulla oli loppupalaveri Valterilla (=kaiketi valtion erityiskoulu) 10veen koulupaikasta. Lääkäri oli sairaana, joten autismiasioihin ei tullut selvyyttä. Mutta nyt ainakin on ihana asia, että poika saa nopeasti paikan sieltä. Pakollisina tarpeina olisi ollut ainakin täysin henkilökohtainen avustaja luokkaan jatkuvasti sekä toimintaterapiaa. Nämä kohdat hoituvat parhaiten täällä toisella koululla kun tepariatkin ovat saman katon alla ja ympäristö on rauhallisempi eikä niin vaativa ja kuormittava, koska pojan suuri aistinsäätelyongelma aiheuttaa sen, että isossa ja meluisassa koulussa hän kuormittuu niin, ettei muustakaan sitten tahdo tulla mitään.
Yleensä arviojaksot ovat näin keväällä ja uuteen kouluun siirrytään syksyllä, mutta tässä tapauksessa tultiin siihen tulokseen, että mitä pikemmin sen parempi, koska poikamme kannalta pitkä odotus olisi ollut kohtuuton ja myös koulunkäynnin kannalta on parempi siirtyä kesken lukukauden. Vielä 2 viikkoa vanhalla koululla ja hiihtoloman jälkeen siirrymme uuteen kouluun. Koulumatka pitenee 15 km:stä 25 km:iin, mutta taksissa istuttava aika vähenee. Ehkä meidän ei tarvitse enää kahden viikon päästä herätä kuudelta kouluun. Eli käytännössä taksiin. Ihanaa! Ja poika odottaa. Täytynee tehdä jonkinlainen aamukampa, jollaista ehdotti poikaa hoitavan psykiatrisen työryhmän jäsen. Helpottaa ajan hahmottamista.
Tiistaina mummin piti lähteä kotiin ja lähtikin, mutta vointi huononi jo aamupäivällä. Illankorvalla pääsi kotiin ja oli jo kunnon kuumeessa. Minä en olisi kyllä pysynyt ajamaan siinä kunnossa mutta mummi ajeli toistasataa kilometriä kotiinsa sairastamaan.
Hoidokeista tyttö täytti tiistaina 5v ja otimme pienet herkut välipalalla ja kotiin laitoin lahjapussin menemään kuten yleensä.
Keskiviikko ja torstai kuluivat normisti runsaan ulkoilun merkeissä. Hoitotytön äidin synttärin kunniaksi piti tehdä kortti äidille jota alla kuvassa väännetään. Poika tekee omia juttujaan.
Keskiviikkona meidän 10 veen luokka lähti luokkaretkelle Jyväskylään ja kävivät ilmailumuseossa sekä Pandan tehtaalla. Torstaina poika jäi kotiin, koska ke iltana jo valitti, että sattuu aivan hirveästi kurkkuun, päähän ja jalkoihin.
Perjantaina eli vapaapäivänäni lähdin aamuvarhain töröttämään Kys:in labraan minulle määrättyyn sokerirasitustestiin, koska olen ikäloppu odottaja (Lue: yli neljäkymppinen) ja näin ollen riskiryhmässä ja lähes kaikki voi siis mennä pieleen. Pelkäsin koko toimenpidettä toisten kertomusten pohjalta monta viikkoa, muttei tuossa lopulta ollut mitää kamalaa. Ainoastaan kahden tunnin istuminen ja nälkä ottivat aivoon.
10 v pysyi kotona varalta, koska koski edelleen päähän ja kurkkuun ja räkää lensi joka suuntaan. Illalla alkoikin nousta kuumetta.
Tänään sain myöskin äitiyspäivärahapäätöksen, joka vahvisti epäilyni siitä, että koska se on laskettu vuoden 2014 tulojen mukaan, jolloin meni edes jonkin verran paremmin, niin saan parempaa päivärahaa kuin tällä hetkellä palkkaa, vaikka päivärahasta verokin vähennetään. Tästä vaivaisesta palkasta kun pitää vielä ennakkoverot ja älyttömän suuret yellitkin maksaa, niin lopputulos on pienempi kuin Kelan työttömyyspäiväraha mikä ei ainakaan työmotivaatiota nosta. Mutta jos laittaisin lapset muuten vain pois ja menisin kortistoon, joutuisin 3 kk:n karenssiin vailla minkäänlaista tuloa. Näin suomi kannustaa työntekoon!! Tässä kohtaa voimme todeta, että vauvalla tienaa. Toki se on väliaikaista vain, mutta kuitenkin.... Ja tässä välttää sen karenssinkin. ;) Tämäkään ei sitten ollut suunniteltu juttu. Iloista sattumaa. Hyvä näin!
Tänään sain myöskin äitiyspäivärahapäätöksen, joka vahvisti epäilyni siitä, että koska se on laskettu vuoden 2014 tulojen mukaan, jolloin meni edes jonkin verran paremmin, niin saan parempaa päivärahaa kuin tällä hetkellä palkkaa, vaikka päivärahasta verokin vähennetään. Tästä vaivaisesta palkasta kun pitää vielä ennakkoverot ja älyttömän suuret yellitkin maksaa, niin lopputulos on pienempi kuin Kelan työttömyyspäiväraha mikä ei ainakaan työmotivaatiota nosta. Mutta jos laittaisin lapset muuten vain pois ja menisin kortistoon, joutuisin 3 kk:n karenssiin vailla minkäänlaista tuloa. Näin suomi kannustaa työntekoon!! Tässä kohtaa voimme todeta, että vauvalla tienaa. Toki se on väliaikaista vain, mutta kuitenkin.... Ja tässä välttää sen karenssinkin. ;) Tämäkään ei sitten ollut suunniteltu juttu. Iloista sattumaa. Hyvä näin!
Siitä pääsemmekin tähän hetkeen. Jatketaan viikonloppuun.
Kissa on kaikkien kaveri...
Karhunpoika sairastaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti