Suurperheen Arki

Suurperheen Arki

perjantai 13. helmikuuta 2015

Viikko meni-mutta minne?

Uunijuuresten laittoa viikolla.


Tässä meidän koriste-kissa.


 Sekä jokapaikan-höylä! Kaikkea pitää tarkkailla.


Hoitosakki on erikoistunut piirtämään. Aina pitäisi olla piirtämässä. Torstaina oli vain tyttö hoidossa niin annoin väritettäväksi sitten ystävänpäivä-kuvan hänelle.  Tässä on ollut jotenkin nyt liikaa vauhtia elämässä, että meinasi koko ystävänpäiväkin mennä minulta aivan ohi. Ehkä se ei ole vakavaa. Vakavampaa olisi mikäli joulu olisi mennä ohi tällä tavalla. ;)


Maanantaina pitäisi yhdet 4veet juhlia taasen. Vielä on mietinnässä, että mitähän sitä siihen keksisi. 

Tällä hetkellä tämä päivä huipentuu vanhimman tyttären vanhojen tansseihin. Mummi tuli eilen illalla valmiiksi, että on laittamassa nuorimpia aamulla koulukyyteihin sekä herättelemässä. Me lähdettiin tyttären kanssa aamuvarhain kampaamolle laittamaan tanssikampausta ja mekko laitettiin kampaamon takahuoneessa. Tuli hirveän nätti meidän neidistä. Tanssipari/poikaystävä sai lääkäriltä luvan tanssia max 10 tanssia ja lisäksi sai lääkkeet, että sydän kestää paremmin tulehduksen vuoksi. Ei tuo meidän neidin nilkkakaan kunnossa ole, mutta jospa se ne 10 tanssia kestäisi myös jotenkin. Pitää myöhemmin iltapäivällä mennä seuraamaan tanssit vanhemmille mummin kanssa ja ottaa kuvia mahdollisimman paljon. 
Hoitosakin kanssa käytiin yrittämässä luistelua keskiviikkona. Sekin huipentui siihen, että minä lensin aivan yllättäen selälleni suoraan jo aiemmin menneen häntäluuni päälle. Tosin ehdin hieman kääntää vasemmalle, ettei osuisi suoraan kun huomasin, että nyt käy huonosti. En myöskään voinut ottaa käsillä vastaan kun varjelin toisen hoitajan hoidokkia, ettei hän lennä jäähän. Nyt onkin sitten ollut unettomia öitä säryn vuoksi kun ei voi nukkua selällään ja kyljen kääntäminen on tuskallista. Myös autolla ajo ja kävely on ajoittain yhtä vihlovaa kipua. Kyykkimisestä puhumattakaan. Täytyy aina muistaa mennä polvilleen, ei kyykkyyn, että pystyy menemään lattiatasolle. Taisi osua juuri selkärangan loppupäähän isku jäähän. Toivotaan, että menee ohi äkkiä. Ulkona kävellessä olen hitaampi kuin vanhukset konsanaan. Sisällä helpompi kun ei tarvitse jalkaa niin ilmeisesti nostaa. 

Mutta palaan tänne sitten jossain vaiheessa tanssiaiskuvien kera! =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti