Eilen pidimme palaverin 10veen kota-ryhmän (koti- ja akuuttityöryhmä) kanssa lasten psykiatrisella. Aihe oli, että koska ryhmästä 2 henkilöä (sairaanhoitaja ja lääkäri) käyvät parhaillaan kurssia voimauttavasta valokuvauksesta hoitotyön ohessa toimivana menetelmänä niin meidät pyydettiin tähän kokeiluun. Siis lähinnä poika, mutta taitaa äitikin joutua kuviin. Homman nimi on se, että poika itse saa päättää täysin missä kuvataan, miten kuvataan, mitä on päällä, ketä muita on kuvassa... Poika itse tietysti oli kieltäytyvällä kannalla koska ei ymmärrä kunnolla koko juttua. Saatiin silti irti jotain. Tämä oli alun suunnittelupalaveri. Seuraava tapaaminen on itse kuvaus johon varattu koko ensi viikon perjantai. Alustava suunnitelma on nyt sitten, että menemme kuvaamaan pojan erityiskoululle häntä. Syömme siellä kaikki lounaan ja pojasta saatiin lopulta irti yhtäkkiä lopussa, että hän haluaa Hoploppiin. No, siispä koulun jälkeen siirrymme sitten kuvaamaan hoploppiin. Siitä pitääkin tehdä kooste siitäkin päivästä tänne. Toivottaavasti MINÄ en unohda kuvata kaiken kuvauksen keskellä.
Kuvauspäivän jälkeen on sovittu vielä 2 palaveria. Yhdessä käydään läpi kuvat ja valitaan käytettävät ja viimeisessä katsotaan valmiit tuotokset. Saadaan itselle taulukollaasi sitten kotiin.
Pojan koulua keksi esittää lääkäri, koska pojasta ei saanut irti mitään. (En ihmettele) Lähinnä siksi, ettei varmaan ymmärtänyt aikuisten höpinöistä tuon taivaallista. Asian ydin on kuvata paikassa joka olisi tärkeä kuvattavalle. Ja se tiedetään, että uusi koulu on pojalle henkireikä ja tärkeä. Hän haluaisi olla siellä jatkuvasti ja on erittäin kiintynyt henkilökohtaiseen avustajaansa. Mutta asiasta lisää ajan kuluessa....
Alla olevasta linkistä aiheesta hieman lisää:
voimauttava valokuvaus
Alla olevasta linkistä aiheesta hieman lisää:
voimauttava valokuvaus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti