Meidän muksun päiväunihommia jälleen, että saa pysymään poissa jääkaapilta ja laatikoilta. Tälle tapaukselle ei oikein ruoka maistu. Peruna ei varsinkaan muuta kuin kinkkukiusauksessa. Raakaravinto kyllä menee. Kasvis/hedelmä. Sitten on käynyt tavaksi juosta koko päiväuniajan kaapeilla ja narista kaikkea mahdollista syötävää. Nytpä siihen uskalsin laittaa stopin. Tässä oli se vika, että vaikka käy napostelemassa vähä väliä, ei voi syödä kerralla kuin vähän jotain ja juosta taas puolen tunnin päästä etsimässä lisää jotain ja jotain ja jotain.... Tässä tämä ruokailukasvatus pohjautuu taasen aiemmin mainitsemaani kirjaan. Pari päivää on huomattavaa vähennystä tullut napostelutarpeeseen ja eiköhän sitä ruokaa ala jossain kohtaa menemään. Eilen tuli riemuvoitto päivällisellä kun meni vähän lasagnettea jota ei ole suostunut syömään oikein koskaan.
Mutta jos meinaa jalka mennä keittiön puolelle eikä keskustelu auta, on alettava keksiä jotain kivaa puuhaa jota ei ole aikoihin tehty, että unohtuu syöminen ja että on nälkä. Keittiön laatikoista siirsin jäljellä olevat välipalakeksit yläkaappeihin, josta tämä tyttö ei tiedä mitään ja jääkaapista jogurtit ylähyllylle, joita kävi itse syömässä ilman että ehdin edes tajuta.
Eilisen välipalakattaus. Vihanneksia ja dippiä sekä pieni patonkipala ruohosipulituorejuustolla.
Tänä aamuna nämä kaksi, omani ja hoidokki, leikkivät niin nätisti ja sovussa keskenään sillä aikaa kun toiset riehuivat vain kuin viimeistä päivää.
Päivän salaatti. Vielä en uskaltanut sitä alkupalaksi laittaa vaikka meinasin. Ruualla kadutti, että olisi kuitenkin pitänyt kokeilla. Salaatissa lollo rosso-salaattia, kurkkua, tomaattia ja cantaloupemelonia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti