Hoitoon tuli tänään vain kaksi näitä 1-vuotiaita. Tietysti vahvistettuna tällä omalla. Oli harvinaisen rauhallista. Puuttui yksi vähän rauhattomampi 3 vuotias. ;)
Eilen oli vapaapäivä kun piti olla päivä tuolla sairaalalla taasen jokavuotisessa tutkimuksessa tuon meidän 7-vuotiaan pojan dysfasian puolesta. Saatiin taasen jatkoa sillekin diagnoosille, kun vuosi sitten poika oli hyvin yhteistyökyvytön, mikä johti siihen että lääkäri ei olisi jatkanut diagnoosilla dysfasia vaan "monimuotoinen kehityksen häiriö/kielellinen erityisvaikeus". Johtui varmaan pojan alisuoriutumisessa tehtävissä koska vastusti kaikkea. Nyt sai suoriuduttua kaikesta oman kykynsä mukaisesti niin saatiin todenmukaisempi versio. Näillä mennään. Sekä toiminta, että puheterapiat ilmeisemmin loppuvat sitten tämän kuun loppuun. Puheterapiaan olisi ollut vielä pikkuisen jatkotarvetta, mutta totesivat että Kela tuskin jatkaa sitä kun toinen terapia päättyy. Se on sinänsä harmillista! Terapeutti kävi kätevästi koululla niin ei siihen tarvinnut edes itse kuljettaa. Toimintaterapian päättyminen on haikeaa monen vuoden jälkeen, mutta huojentavaa silti, koska jokaviikkoinen kuljettaminen ja aikataulujen sovittelu jää pois. Yksi rumba vähemmän tässä taloudessa on tervetullutta vaihtelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti