"Unilääkettä" 10-vuotiaalle ja ruokajuttuja

Eilen kävimme 10veen kanssa lääkärin vastaanotolla sairaalalla. Keskustelimme hänen ADD-lääkkeensä jatkosta ja lääkärin mielestä kaikki uudet ilmenneet ongelmat ja oireet eivät johdu lääkkeestä koska niitä ei viime vuonnakaan ollut. Jatkamme siis lääkkeeseen uudelleentotuttelemista suurentaen annosta pikkuhiljaa lopulliseen muotoonsa. Koska meillä on todellisia vaikeuksia käydä koulua ylipäätään, ja nyt on ilmennyt vielä syömisestä kieltäytymistä ja melko lailla kaikesta mahdollisesta normaalista toiminnasta kieltäytymistä. Opettaja on jo huolissaan, koska ei suostu kovin usein koulussa menemään syömään ollenkaan, mutta ei se sitten kotonakaan halua välipalaa ja suuttuu jos yritetään komentaa päivälliselle. Iltapalaa saattaa hieman mennä sitten. Mutta jos päivällisellä saadaan syömään edes yksi peruna, iltapalaa ei saa alas ollenkaan. Herääminen ja nukkumaanmenokin on jo yhtä taistelua. Poika kärsii jo selkeästi univajeesta. Ei oikeastaan ole enää mitään asiaa mikä ei vaatisi suurta ponnistelua meiltä kaikilta ja pojan kaikki energia päivässä menee pelkästään kaiken vastustamiseen. Lääkäri päätyi määräämään pojalle vielä melatoniinia nukahtamisen ja unen laadun parantamiseksi. Leivänmurusen kokoisen pillerinpuolikkaan ottamiseen sitten menikin meillä n. 40min illalla, koska kaikkea pitää raivokkaasti vastustaa. Mutta minä olin suurempi vastus sillä kertaa vaikka olinkin jo erittäin väsynyt. Jospa tuo aika lyhenee pikku hiljaa kun sitä nyt pitää syödä joka ilta. Ja toisia lääkkeitä sitten joka aamu. Ja jos ottaa huomioon vielä pikkusiskonkin lääkityksen niin meidän keittiön taso kahden lapsen osalta alkaa muistuttaa apteekkia. 

Lääkäri päätyi myös laittamaan lähetteen lasten ja nuorten mielenterveyspuolelle, jossa jo pikkusiskon kanssa asioidaan. Pyysin samalle lääkärille kuin sisko niin ollaan jo tuttuja. Etsitään sitten käytöshäiriöön varmaan ratkaisua. 

Viikonloppuna sain väännettyä lihapullia tomaattikastikkeessa. Kahdelle nuorimmaiselle ei maistunut maistamista enempää kun oli kuulemma oudon makuista. Äiti ei nyt tehnyt ihan peruspullia ja nämä pullat kypsyivät kiehumalla kastikkeen seassa. Sinne ne raakana heittelin. Muille maistui.

Suuri mietintähetki taasen viikon ruokia listata ja niiden aineita ostoslistoihin. Siihen tarvittiin evästä, että järki juoksisi nopeammin.

Nämä sieltä listalta sitten löytyivät. Ruokien aineet viikoksi, mutta maitoja, leipiä, jogurttia, hedelmiä sun muuta tilpehööriä joutuu vielä juoksemaan pari kertaa viikon sisällä lisää. 

Tänään tehtiin mummin avustamana puolukkamuffineita välipalalle. Tuli vaihdettua keskiviikon ja torstain välipalat keskenään, kun tajusin, etten ehdi keskiviiikkona muffineita tekemään. Mummi tuli valvomaan ja herättelemään päiväunilta hoidokit valmiille välipalalle, kun minulla oli lähtö 10veen kanssa sinne sairaalalle.