Ulkona

Tässä meidän tämän päivän Curling-harjoitukset näköjään menossa. Harjataan niin maan perusteellisesti. 

=D

Tai sitten se on vaan meidän talonmies pikkarainen joka pitää meidän terassin siistinä.

Tonnikala-pastavuoka

Menossa uuniin..

Uunista ulos!

4-5 dl tummaa pastaa

sipuli

valkosipulin kynsi

2 pientä porkkanaa raasteena

1/2 punaista paprikaa

2 prk tonnikalaa vedessä

1 prk tomaattipyrettä

2 dl ruokakermaa

1 kalaliemikuutio

n. 1 dl juustoraastetta

Keitä pasta. Kuullota sipuleita hetki ja valuta tonnikalasta vesi pois. Lisää pannuun tonnikala, porkkanaraaste ja paprikan palaset. Kuumenna hetki. Lisää pyre, kerma ja kalaliemikuutio. Anna kiehua hiljalleen muutama minuutti. Sekoita lopuksi juustoraaste kastikkeen sekaan. Kaada uunivuokaan makaronit ja tonnikalasoosi. Sekoita keskenään. Ripottele pinnalle vähän juustoraastetta. Paista 200 asteessa 25-30 minuuttia. 

Perunarieska

Tänään tuli tehtyä perunarieskoja lounaalle kanakeiton oheen leivän tilalle. Saatiin lämpimät rieskat ruuan kanssa. Tässä ne ovat menossa uuniin. 

9 kappaletta

5 dl perunasosetta

2 munaa

1 tl suolaa

1 dl sämpylä tai hiivaleipäjauhoja

3 dl ohrajauhoja

Valmista perunasose. Jos muusia on jäänyt tähteeksi, käytä sitä. Sekoita jäähtyneeseen soseeseen suola, munat ja jauhot. Nosta kasoiksi pellille leivinpaperin päälle. Taputtele taikina jauhotetuilla käsillä ohuiksi rieskoiksi. Pistele haarukalla ja paista 250 asteessa noin 20 minuuttia. Tarjoa lämpiminä.

3v synttärit

Sunnuntaina meillä täytti hoitotyttönen 3 vuotta ja maanantaina välipalan jälkeen saatiin kakkua. Kakku tuli synttärisankarin kotoa. (melkein koko kakku!!!) Siitä jokainen sai palasen ja marmeladimakeisen jotka myös tulivat hoidokin mukana. 

Sankari itse. Että on hyvää!

Toinen vasta 3v täyttänyt, joka siis ei oikein makeasta perusta, ei tainnut edes koskea kakkuunsa. Ihmeellinen lapsi! Isoveli kyllä oikein hotki suu pullollaan ja yritti lisääkin saada äkkiä. 

Kakkukin hävisi iltaan mennessä kokonaan kun kaikki meidän mukulat pääsivät kotiin asti kouluistaan. Meillä kaikki rakastaa täytekakkuja. Olihan se herkullista kyllä!

Näin talvella meillä vähemmän kakkuja onkin, kun ei tuolle meidän tässä kuussa 14 vuotta täyttäneelle enää kakkua tehty eikä minkäänlaista muutakaan juhlistamista. Ostin lahjaksi sille vain pitkään hällä haaveena olleen leuanvetotangon huoneensa oviaukkoon. Syksyllä meillä taas on niin monet synttärit  perheessä putkella, ettei siellä lopussa enää jaksanut viime syksynäkään tehdä viimeiselle enää kakkua. Se nyt sattui olemaan meidän 5v lokakuussa. Ei tullut järjestettyä sille minkäälaisia juhlia eikä tainnu lahjaakaan saada raukka. Sen verran taidettiin herkutella, että pakastimesta kakku silloin kaupasta ostettiin ja syötiin hoitosakin kanssa. Eipä tuo osannut muuta vaatia. Kun ei kavereitakaan vielä ole eikä sukulaisia lähistöllä jotka kävisivät. Minun äitini käy muutenkin täällä niin ei sitten varta vasten synttäripäivinä yleensä koskaan. Ei olla taidettu kyllä kuin ehkä kerran tytön elämän aikana juhlia hänen synttäreitään. Ensimmäisiä lapsia tuli juhlittua vaikka kuinka, mutta kun niitä alkaa olla enemmän niin juhlimisinto vähenee vuosi vuodelta.Meidän 5v ei myöskään perusta vieraista yhtään. Ei puhu kenellekään muulle kuin minulle aikuisista, eikä lapsista muille kuin sisaruksilleen ja hoitoporukan kanssa. Siinä voi syksyllä tulla eskassa pieni shokkihoito. Kun pitäisi vieraalle aikuiselle jotain sanoa ehkä ja vieraita lapsiakin pyörii ympärillä. Ilmanko tuo on vielä erittäin esikouluvastainen. Ei ainakaan odota yhtään sitä kuten jotkut. 4 ja 5 vuotisneuvoloissa ei ole tädit saaneet sanansanaa irti tytöstä, eikä yhtään tehtävää sitä tekemään. Aikaa niihinkin sentää kului yhteen aina 1,5h. Pitkä aika olla hiljaa.

Minä perhepäivähoitajana.....

...... pyrin maksimoimaan ulkoiluajan, sillä ulkona raittiissa ilmassa lapsella on paljon enemmän mahdollisuuksi liikkua ja kehittyä kuin sisällä. Raittiissa ilmassa ruokahalu sekä päiväunen laatu paranee. Säästä riippumatta ulkoilemme niin paljon kuin säätilaan nähden mahdollista. Kesäaikaan ulkona syödään jopa välipalakin, mikäli sää sen sallii. Ulos mahtuu ääntä ja juoksua toisin kuin sisätilaan. Erilaiset maastot kehittävät lapsen liikuntaa pihalla, metsässä, jäällä. Myös mielikuvitus saa siivet.

..........olen erittäin kiinnostunut lasten ravitsemuksesta ja pyrin käyttämään mahdollisimman paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä jokaisella aterialla (aamupala, lounas, välipala), joita kannustetaan syömään tai ainakin maistamaan. Pyrin asettelemaan ruuan lautasmallin mukaisesti niin omalle kuin lastenkin lautaselle. Muutama päivä sitten tulostin seinälle lautasmallin kuvan, jota onkin käyty katselemassa useita kertoja ja tänäänkin ruualla siitä irtosi paljon kysymyksiä. 

 Jos ruokalistassa lukee ruuan lisäksi esim salaatti, saatan silti vielä lisäksi laittaa lämpimän kasvislisäkkeen silloin tällöin jos siltä tuntuu. Myös ruokien sekaan lisäilen kasviksia silloin tällöin vaikkei niitä ennen siinä olisi ollut. Pasta on tummaa lähes aina. 

Työn alla on tällä hetkellä itse askarrellen alla kuvassa olevat taulut ja lautasmalli. Joitain kuvia vielä puuttuu, mutta kunhan löydän lehdistä lisää ja saan valmiiksi, nämäkin päätyvät seinälle keskustelua tuomaan. 

Minusta on hirvittävän mielenkiintoista ja mukavaa suunnitella ja kokata terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, joka vielä maistuukin hyvälle. Ja etenkin maistuu lapsille. Yleensä! ;)

HIrvipaistia

Tässäpä sunnuntain ruokaa. Meillä kun on pakkanen täynnä hirvenlihaa aina ja se on yksi harvoista ruuista, joka kelpaa jokaiselle. Pilkkomista seuraa kissa mielenkiinnolla. Edesmennyt kissamme olisi mättänyt mahaansa vaikka kuinka paljon raakaa hirvenlihaa, mutta tämä mirri ei sitä kuitenkaan kelpuuttanut vaikka kiinnostikin. 

Päälle possua.

tähän tarvitaan:

hirvenpaistia

porsaan kastikelihaviipaleita tai muuta ihran kanssa olevaa possua

sipulia

maustepippureita

laakerinlehtiä

vettä

suolaa

Kaikki uuniin noin neljäksi tunniksi. 200 asteessa.

Lapset kokkaa

Okei, no ainakin pilkkoo. Ei välttämättä ihan kokkaa varsinaisesti. Harjoitellaan pilkkomista. Kuorin perunoita ja 8v siinä seisoi ja tulin kysyneeksi, että haluatko kokeilla pilkkomista. No, hetihän sitä oli poika innoissaan. 5v viereen tuli katsomaan ja halusi myös. Siinä ne kaikki tuli pilkotuksi. 

Ja sitten makuupussileikkiä ja palapelejä. Tulipahan yllättäen samana päivänä kaks juttua väsättyä tännekin.

Leivotaan leipää

Kaupan valikoimat alkavat olla tylsiä. Kauan on jo pitänyt sitä leipää tehdä, mutta aika on ollut kortilla. Tänä aamuna päätin, että nyt ehtii, vaikka pitääkin vielä lähteä hakemaan 16v yökylästä kaupungilta. Meni eilen lukiopäivän jälkeen kaverille ja illalla elokuviin, joka kesti 11 asti yöllä, joten oli järkevää jäädä sinne, ettei tarvitse lähteä hakemaan. 11v lähti eilen seurakunnan tyttöleirille viikonlopuksi ja 14v lähti laskettemaan koko päiväksi ja kaverit kyyditsee. Isäntäkin meni naapuriin, joten me täällä 5 ja 8veen kanssa tuhottiin heti yksi lämmin leipä keskenämme. 

Taikinan pyöriessä koneessa, aloin tehdä dymolla uusia nimilappuja kuiva-ainepurkkeihin, mutta dymonauha sitten päätti loppua kesken eikä tämän enempää saanut aikaan. Entiset käsinkirjoitetut tarralaput olivat jo niin nuhraantuneet, ettei niistä saanut kunnolla enää selvää, jollei tiennyt mitä sisältö on ja mitä siinä oikeasti lukee. 

Hyvin maistuu! 

Ystävänpäiväksi tein perjantaiaamuna nauhan koristeeksi sanomalehdestä. Vain pojat tulivat hoitoon ja nekin puoli kymmenen jälkeen, joten aamulla oli aikaa väkertää ja aamupäivän hoitoaika meni ulkona ennen ruokaa ja unia. Sitten ei ehditty kuin välipala syödä ja kohta tulikin hakijat. Helppo päivä. 

Mietin alunperin, tekisikö välipalan päälle jotain ystävänpäiväleivonnaisia, mutta luovuin siitä, koska maanantaina olisi yhdet 3v synttärit hoitotytöllä, niin siihen jotain hyvää sitten kuitenkin laitetaan.

Marjakiisseli

Hedelmärahka

2 dl vispikermaa

1 prk maitorahkaa

n. 1/2 dl sokeria

ripaus vaniliinisokeria

hedelmäpaloja

(tällä kertaa minä laitoin säilykepersikkaa, banaania ja mandariinia)

toki voi laittaa myös marjoja. Teen usein joko mustikoista tai sitten mansikoista, jotka ensi muussaan. Mustikat laitan kokonaisina.

Puistopäivää

Lähdettiin tänään puistoon, autolla tietenkin, koska lähimpään puistoon on 10km. Ei ollakaan vuoteen varmaan käyty. Lapset olivat mielissään paitsi vähemmän mielissään siitä, että piti pururata (1,5km) kävellä ensin metsän keskellä. Sitä jo parisataa metriä käveltynä alkoi kysely " missä se puisto on, milloin ollaan puistossa, vieläkö pitää pitkään kävellä, milloin ollaan perillä, miksi me kävellään". Vähän oli halutonta sakkia. =) Tuumailin, että hyvä se on vähän kävelläkin. Hyvää tekee sekin. Ja metsässä pienessä lumi (tai räntä)sateessa oli mielestäni hyvinkin somaa. Lapsia vaan kiinnosti se miten äkkiä pääsisi kävelemästä. 

No, päästiin me sitten puistoonkin. 

Jonossa mars!!

Porukka oli kyllä takaisin hoitopaikkaan päästessään melko lailla väsynyttä sakkia. Parista pienemmästä sen huomasi siitä, että silmät luppasi ja jalka oli raskas. 4 vuotiaasta pojasta taas näkyi siitä, että tolkuton riehuminen ei meinannut loppua ollenkaan. Siis hyvin väsynyt. 

Tällä viikolla meillä on ollut tiukennettu kuri eli sääntöjen tarkistus ja tiukempi valvonta niiden noudattamisesta. Se ei ole ollut 4 vuotiaan mieleen ollenkaan vaan eilenkin kävi niin, että kun hän huitaisi 5 vuotiasta autolla, takavarikoin auton ja pidin puhuttelun, ettei meillä ketään huidota autoilla. Poika väitti kivenkovaan minulle ettei se osunut päähän. Totesin, että on ihan sama mihin se osuu kun se ei saa osua mihinkään. Silti väitti vastaan vain, ettei se osunut päähän. Sitten kun vielä jouduin puuttumaan johonkin, niin poika hermostui ja huusi minulle, että" minähän sanoin sinulle jo aamulla etten minä enää kuuntele sinun kysymyksiäsi". Pyysin toistamaan kasvotusten ja poika toisti sen erittäin topakkana. (aamulla ei kyllä ollut sanonut minulle mitään sellaista, liekö ajatellut vain) Siitä pidettiinkin sitten tiukempisävyinen keskustelu, että jos minä jotain sanon niin sitä olisi hyvä kuunnella tai joudutaan jäähypenkille miettimään asioita uudestaan. Kyllähän tuo siitä hiljeni, mutta mulkoili pahasti. =D

Tästä varmaan vielä tulee muutama testaus noista rajoista. 

Meidän säännöt on kuvien kera laitettu seinälle (josta niitä tarkkaan käyvät vähän väliä tutkimassa).

Ne ovat:

Sisällä ei juosta!

Ei saa töniä toisia!  (se on ollut suurin ongelma viime aikoina)

Ei saa huitoa toisia!  (toinen suuri ongelma)

Ei saa sylkeä!

Näistä töniminen ja huitominen aiheuttaa välittömästi jäähyn, koska se on jatkuvaa ja olen ilmoittanut, ettei siitä enää jaeta varoituksi, koska toiminta ei ole koskaan varoituksiin loppunut. Eikä se myöskään lisää hoitopaikassa viihtymistä niillä jotka joutuvat jatkuvasti tuupittaviksi.

Että sellainen sakki! Eiköhän se tästä rauhoitu kun saadaan nämä asiat rutiiniksi niin veikkaan, että alkavat toimimaan. Ainakin huima vähennys epätoivotussa käytöksessä on jo nähty. Maanantaina ei joutunut kukaan jäähylle! Mutta sittemmin on jaettu 2-4 jäähyä päivässä. 

Alempana eilisen iltapäivän pari kuvaa.

Jonossa meidän pienelle surkealle liukumäen nyppylälle.

Oma 8v rakentaa lumiukkoa. 

Reissumies ja lisukkeet

Kuvailen tähän meidän muitakin välipalajuttuja kuin pelkkiä ruoka-ohjeita "välipalat" otsikon alle. 

Kuluneita päiviä

Maanantain kauppapäivän antimia  tutkimassa 5v iltasella kun äiti kotiin tuli. Oli jo iltapalan aika ja jääkaappi suhteellisen tyhjää näytti ennen tätä.

Eilinen iltapala saunan jälkeen. Teki mieli jotain hyvää ja totesin, että vohveleita ehtii paistaa jos pistää liikettä niveliin. Niissä kun menee aikaa reilusti kun niitä paistetaan seitsemälle hengelle vähintään 2 per nenä. Olisin kyllä voinut syödä enemmänkin. Nami nami!

16v oli suhteellisen uupunut kun hain sen kuntosaliharkoista. Oli kiskonut 3 tunnin punttitreenin. Ensin lukion liikuntatunti oli punttisalilla, josta kiireellä juoksi omien harkkojensa treeniin, jossa myös oli kuntosalivuoro.

Ja tämän päivän kahvieväät. Ei se kahvi millekään maistu ilman jotain hyvää. 

Josta päästään hoitoasioihin:

 Aamupäivän parituntinen hujahti laskien mäkeä pieneltä nyppylältä ja tonkien metsissä ja tehden lumikakkuja.

Vielä piti ottaa kuva "kuvankauniista" päivän salaatista eli punakaaliraasteesta. Oli se nätin violettia. Eikä siihen tarvittu kuin punakaalia ja appelsiinia. 

Huomenna mennään leikkipuistoretkelle ja samalla katsotaan pystyykö puiston vieressä olevan 1,5km:n pururatalenkin kiertämään.