Suurperheen Arki

Suurperheen Arki

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Onni on.... (osa 2)

OMA AUTO!


Kyllä! Minä vihdoinkin sain ostettua auton. Se on tässä. Se on hieno ja kiva. Automaattivaihteinen. Ja melko iso. Yllätyin itsekkin. Parasta on, ettei sitä tarvinnut maksaa velkarahalla ja ihan itse olen rahani siihen saanut kasattua. Että se on todellinen ONNI, jos mikä!

Kootut muistelmat menneeltä ajalta


Kesää varten on saatu ostettua kuitenkin tyttären rippijuhliin itselleni mekko. Toiveissa on pari astetta lämpimämpää säätä kuin aiemmalla viikolla. (2 astetta lämmintä.)


Yrjökin kävi kylässä, kuten kerroin, muttei onneksi tarttunut kun 14veehen ja 1v oksensi kerran. Ämpäri ajelehti varalta viikon verran pitkin lattioita. 


1v on siirtynyt täysin siihen mitä äiti syö. "Vauvalle" laitetaan myös salaattia, jos sitä on. Hän myöskään ei sulata, mikäli joku syö jotain eikä anna hänelle. Kuten eilen popcornia. 



Perjantaina päästiin tivoliin "koko perheellä" eli myös isä tuli. 17v ei suostunut tulemaan. Kummit järjestö järjesti valituille perheille ilmaiseksi kokopäivä-rannekkeet ja syötävää viime perjantaina yhden tunnin ajan ennen tivolin aukeamista. Sen jälkeen sai jäädä muun yleisön joukkoon pyörimään vaikka iltaan asti. Minä ja vauva sekä autistinen 11v poistuttiin parin tunnin jälkeen. 11veelle hälinä ja pyörivät laitteet olivat hieman liikaa. Meni reilu tunti, ennenkuin hän pystyi ärtymykseltään ajattelemaan johonkin menoa. Menimme siis heppakaruselliin. Sen jälkeen hän halusi yllättäen kanssa Twisteriin, joka meneekin sitten aika lailla lujaa. Syötiin ilmaiset eväät ja isi sekä 14v ja  8v jäivät isin kanssa pidemmäksi aikaa. Ja tämähän se aiemmin aiheutti harmaita hiuksia, että kuinka kuljetukset tivolille järjestyy. Lue seuraava juttuni, niin selviää, miksi asia helpotti, eikä aiheuttanut enää edes hiustenlähtöä.




Mummi tuli tivolin aikana meille, jotta saan 1veen valvontaan ja pääsen kuudelta naapuriin aidan taa illaksi. Naapuri kutsui koko rivitalosta kaikki takapihalleen bileisiin. (eläkeläispariskunta) Grillattiin ja nautittiin virvokkeita. Välillä kävin keittämässä puuron, jotta mummi voi vauvalle sen antaa ja etsin hommat valmiiksi ja mummi laittoi vauvan nukkumaan. Pääsin yhden aikoihin kotipihan puolelle. Muutkin lähtivät samaan aikaan, kun minä päätin poistua nukkumaan. 1veehän tuppaa heräämään aina kuudelta. Onneksi tällä erää kuitenkin vasta seitsemältä. ;)   Mutta meillä on todella mukava ilta. Tässä talossa on vain tolkkuttoman mukavaa porukkaa, vaikka keski-ikä on kyllä korkeampi kuin minä itse. 
Tänään mennään mummin kanssa "ykköseen" kahville tässä aamupäivällä. Sielläkin on liki eläkeikää tuleva pariskunta. 

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Lunta ja vatsatautia




Talvista toukokuuta kaikille!  =)

(No joo, ehkä ei noin pirtsakka naama täällä ole minulla tuota pihalle katsellessa. )
MUTTA.... täällä jyllää yrjöjen tauti. Onneksi ei kovin raju sellainen, mutta oksettava! 14v pari yötä sitten oksenteli yöllä ja aamulla. Eilen illalla toi 1vee oksenti yhdeksän maissa ja sitten se meni ennen kymmentä nukkumaan ja nukkui yönsä läpi mainiosti. Aamulla se oli taas normaali. Aika erikoinen. Mutta ihan kiva, ettei yöllä alkanut rylläämään kaikkia petivaatteita ja valvottamaan koko mökkiä. Saa nähdä tarttuiko minuun tai noihin kahteen nuorempaan. Juuri tietenkin tämä päivä kun minua olisi  tarvittu eniten koululla töissä, joudun olemaan kotona. Opettaja totesi eilen selkeästi useaan kertaan, että hän on pulassa, ellen pääsisi keskiviikkona. Minulle oli buukattu oppilaita englanninopetukseen ja tehtävien tarkistukseen ja koepreppaukseen sekä äidinkielen aineiden tarkistus-korjaus-ohjausopetukseen. Hieman harmittaa, mutta eihän tuota päiväkotiin voinut tietenkään lähteä viemään. Eiköhän ne siellä ole selvinneet. 





Olemme käyneet samaisen KOTA-ryhmän (koti- ja akuuttityöryhmä) palaverissa, joka oli aiemmin meidän 11veellä ja lopetettiin, olikohan syksyllä, hänen puolestaan. Nyt aloitettiin tuon neiti 8veen kanssa tarkoituksella katsoa, löytyykö autistisia piirteitä tarpeeksi diagnooseihin tai mitään muuta vaivaa kuin mutismi. Jumi-tilanteita on aika paljon. Heti alkuun eilen aloitettiin lääkitys. Sama mikä joskus toista vuotta sitten lopetettiin. Eli ahdistuneisuushäiriölääkitys. Tällä kertaa tippojen sijasta pillereinä. Hyvin on niellyt kaksi aamua pilleriä. Ovat niin pieniä kuin leivänmuruset. Lääkäri harkitsi myös saman käyttäytymisen säätelyn lääkitystä kuin isoveljellään on päivälääkkeenä. Sitä ei vielä kuitenkaan kirjoittanut reseptille. 
Tulevan koulun tulevan opettajan kanssa on palaverissa istuttu tytön kanssa. Ollaan päädytty siihen, että erityisen tuen päätöksen kanssa voidaan hakea koulukyytiä vaikka kävelymatka 1,5 km. Meidän tytölle vaan aika paljon. Ja noiden jumi-tilanteiden kanssa voi olla ettei ihan ajallaan koululle itsekseen aina selviydy. Voi myöskin kieltäytyä lähtemästä kokonaan jos sille päälle sattuu. 


Ja vauva on siirtynyt normaaliin ruokaan mitä meillä syödään. Yksi päivä kiskoi pizzaa. Sain korvikkeen lopetettua. Laimentelin aikani sitä puolet tavan maidolla ja nyt se on loppu. Annan joko tavan maitoa tai sitten kauramaitoa = kaurajuomaa. Maha ollut sen verran löysä jo pari viikkoa, että olen antanut nyt viime päivinä enemmän sitä kaurapohjaista ilman maitoa, kun ei tiedä olisiko liikaa maitoa liian äkkiä tullut vai muutenkin löysä. 

Kyllä minä kaipaisin sitä autoa. On sitä etsiskelty, mutta ei ole löytynyt sopivaa sopivalla hinnalla. Pitää tarkistella tämän hetken budjetti kohta, että paljonko on tähän saakka kasassa ja mitä sillä jo saisi. 

Ensi viikon perjantaina tapahtuu jotain kivaa. Joskin sekin aiheuttaa harmaita hiuksia kuljetuksen puolesta. Se halvatun auto.... mutta eiköhän tuota jotain keksitä. Aiheesta sitten kun tapahtuu! 

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

1v synttärit

Maanantaina vietettiin 1v juhlia. Virallinen päivä oli tiistai. Nyt meillä ei ole vauvaa. Haikeaa se ei silti ole. Joutaa kasvaa näistä hankalista ikävuosista helpompiin. Siis vähemmän hyysättäviin. Ainahan sitä jotain on meneillään, mutta vähemmän käsitöitä. 




Kissa odotti vieraita...........varokaa niskaanne!
Ja hyppäsihän se yhden vieraan niskaan, mutta vasta myöhemmin  ja vierasta oli varoitettu. Vierasta ei haitannut!


Isoimman siskon lahjaa tuijottamassa. Vanhin tytär tuli synttäreille. Sai siltä verkkapuvun. Siihen pitää vain vähän kasvaa.






Sitten sain palapelin.. palaset maistuivat puulta.....(ymmärrettävää!)


Kakkuakin sai.


Sitä sormin ihan itse söin. Mutta en kovin paljon, eikä sitä enempää olisi uponnutkaan. 


Seuraavana päivänä, eli oikeana syntymäpäivänä, kävi isi tuomassa lahjuksia ja syömässä kakun jämät. Isi toi traktorin ja astioita. 




maanantai 17. huhtikuuta 2017

Rahataloudesta ja ruokailusta

Huomaan tässä nykyään katsellessani tilikirjaani, että kun ei ole autoa, ei rahaa kulu niin runsaasti oikein mihikään. Puhumattakaan nyt liikennevakuutuksiin, autoveroon tai bensaan. Mutta kun ei ole autoa, ei voi ostaa mitään isoa, eikä jaksa joka asian takia lähteä itseään raahaamaan kauppoihin. Ja ostoksilla kaikki mikä ei ole IHAN pakollista, jää kauppaan, kun ei mahdu vaunun alle enempää tai ostokset painavat jo liikaa. Kahviloihin ei ole mennyt mitään, kun ei ole päässyt niihin. Niissähän kulutetaan aikaa silloin kun ollaan autolla jossain ja pitää aikaa tappaa. Tai shoppaillaan huvikseen kauppakeskittymässä ja kahvitellaan siellä joutessaan. Tässä ei huvita lähteä mihinkää hillumaan jalkapatikassa bussien varassa huvin vuoksi. Juomme joutessamme kahvimme kotona. 
Tänään lähdin aamuyhdeksältä bussilla Prismaan, kun oman kaupunginosan kaupat olisivat auenneet vasta myöhemmin, ja vauvan maito oli loppu. Ja vauvalla oli uniaika. Oikeastaan oli helpompi käydä bussilla kaukana kaupassa kuin jalan lähellä. Vähemmän painavan vaunun työntelyä kaupasta tullessa kauppalastissa. Ei ollut pahemmin ruuhkaa bussissa näin pyhäpäivänä. Pari kolme ihmistä mennessä ja 1 tullessa lisäkseni. Sekin tuli vasta loppukilometreillä se yksi. Kunhan tämä autoton kuu loppuu, niin täytyy vertailu tehdä tämän ja edellisen kuukauden kulutuksen välillä. 

JA ruokailuasioista.....

Vajaan kahden viime viikon ruokalista on mennyt suunnilleen näin:

KE=possukastiketta, pottuja, kasviksia / kanankoipia + riisiä (17v)
TO= makkarakastike, pottuja, porkkanaraastetta, puolukkaa / jotain kanaa (17v)
PE= eilistä / noutopizzaa (17v) + kaksi poistuu isälleen la-su
LA= kanatortillaa (vali vali 17v, mutta söi)
SU= kierrepastaa, bolognesekastiketta / en muista mitä eräs aiemmin mainittu söi (varmaankin jotain kanaa)
MA= lihapullia, pottumuussia, soosia, puolukkaa
TI= kana-nuudeliwokkia ( 17veelle oma ilman kasviksia)
KE= nakkikeittoa / kanafileitä + riisiä (17v)
TO= possusoosia, pottuja, kasviksia jälleen / noutopizza (arvatkaa kenelle)
PE= spaghettia ja kastiketta / eilistä soosia ( 8 ja 11v)
LA= Heseen hampparille / kanankoipia + riisiä (17v)
SU= italianpataa / kanaa ja nuudelia (17v)¨
MA= riistakäristystä ja muusia + puolukkaa

Tätä säätöä se on viikosta toiseen. 17veen ruokalistan voi tuosta jo arvailla, mitä se tälläkin viikolla tulee syömään. Tässä ei mainita, kuinka monena päivänä 14v jätti kokonaan syömättä, koska ei syö esim. possua, eikä mitään makkaraa, eikä italianpataa. Ainiin, eikä riistakäristystä.  =/

Myös kevätkylvö on tullut tehtyä eilen. Lisää kylvettävä kun saa purkkeja tyhjäksi. Kukkia tässä toistaiseksi. Suunnitelmassa on ruukkupuutarha, mutta katsotaan nyt saanko kasaan tarpeeksi ruukkuja. Ja onko aikaa...................... siis antaako vauva tehdä mitään. Aikaahan olisi varmasti muuten. 


Mummi tulee tänään yhdeksi yöksi vain, kun huomenna on 8veen lääkäri/psykologitapaaminen pitkästä aikaa mutismin merkeissä. Päätetään. että mitä tehdään jatkossa ja minkälaista "hoitoa" nyt aloitettaisiin kehitellä. Jotainhan on pakko, koska kaikki vaikeutuu ensi vuonna. Tyttö saataneen tehostetun tuen piiristä ERITYISEN tuen piiriin. Sitä en tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa kouluarjessa. Se jää nähtäväksi. Kertonen siitä sitten täälläkin. 

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Muistipeli ja "lomareissu"

11veellä on ollut koulullaan henkilökohtainen avustaja ruokailussa kahdestaan, mutta nyt juuri ennen pojan kuumeviikkoa, avustaja siirtyi eläkkelle, eikä enää ruokaile pojan kanssa. Poika oli erittäin kiintynyt tähän mieheen, mutta onneksi hän on pistäytynyt koululla pariin otteeseen jo eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin ja pojalle on postitse tullut pari kirjettä. Yhdessä oli rusinapurkki ja toisessa jotain piirrustuksia. Ekalla vierailulla poika sai avustajaltaan muistipelikortit, joiden takana lukee, että hän on ne itse tehnyt 20 vuotta sitten. (vuonna 1987) Uskomattoman hyvä mies piirtämään. 
Tänä aamuna sain houkuteltua 11veen pelaamaan yhden pelin niillä. Muutenhan tämmöiseen ei saisi poikaa alkamaan ollenkaan. En muista pelanneeni koskaan lasteni kanssa muistipeliä. Mutta nyt meillä oli hauskaa. Keitettiin kahvit, koska poika tahtoi, ja pelattiin yksi erä. Poika voitti. Yllättävää!
Tätä peliä ei pidä koskaan hukata. 

Ensin sekoitetaan sokerit kahviin....




Itse piirretty joka ikinen kuva

Sitten lomareissuun...

Lähdimme kolmen nuorimman kanssa paikallisbussilla Prisman Hesburgeriin, käyden samalla apteekissa ja kaupassakin. Kotona 17v laittoi itselleen kanankoipia uuniin. 







"Menisköhän pilli tästä jostain..."

Bussilla kotiinpäin...... ei ole pääsiäislauantaina ruuhkaa.



Matkan rasittama

Tarttuipa mukaan Prismasta vauvalle etukäteissynttärilahja, koska hän niin siitä piti. 


Siinä meidän suuri lomareissumme. Loma jatkuu edelleen flunssaisena. Vauva ja minä jo pari päivää olemme olleet kauhean räkäisiä ja tukkoisia. Riesa! Jospa tämä taittuisi pian. 

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Linja-autossa onpi tunnelmaa....

Ehdittiin kulkea bussilla 2,5 päivää. Sitten toinen kouluavustaja, joka ollut meidän mutisti-neidinkin avustajana, tajusi, ettei minulla ole autoa, ja käski hypätä kyytiin aina kun samaan aikaan satutaan olemaan menossa ja lähdössä töistä. Asutaan lähes vierekkäin. Itse en olisi kehdannut vaivata kyydintarpeellani, vaikkakin bussille käveleminen ja iltapäivällä kotiin käveleminen olivat rasittavia jo parin päivän jälkeen. Bussille kun on matkaa parisen kilometriä. Tiistaina köpöttelin ja odottelin vauvan kanssa bussia aamutuimaan puolisen tuntia räntäsateessa. Vauvaa ei ole juuri haitannut köpöttely ja bussiajelu. On katsellut ja seuraillut vain hiljaa missä mennään. Keskivikkona on ainoa aamu nyt sitten, kun tarvitsee mennä bussilla, eikä meidän työaikataulut satu kohdalleen. Joka ikinen iltapäivä meillä on sama työaika, eli pääsen kotiin kyydissä, jos tarvitsee. Eilen käytiin töiden jälkeen kaupassa yhdessä, niin ei tarvitse heti tänään kauppaan kävellä. 
(Tulikohan kaikki pilkut oikein kun olen tässä pari viikkoa tarkastanut äidinkielen kertomuksia ja oikeinkirjoitusta?!!!) 

Vauva bussissa.

Muuhun asiaan....

Vauva lempipuuhissaan.....




Viime sunnuntai-illan letunpaistoa, syöntiä ja läksyjen tekoa. Lapset olivat palanneet hieman aiemmin isältään ja käytiin saunassa.




Suklaista pääsiäistä kaikille! Me täällä vaan kökötetään. Erikoista tästä päivästä ja viime yöstä teki se, että vain pojat olivat kotona. Tytöt olivat yökylissä. Ensimmäistä kertaa kaverilla yökylässä oli 8v. Vaikkei puhu muille, niin kaverilleen voi kertoa jos joku on pielessä tai muuten. Kaverilla alkoivat tänään juuri synttärit ja siksi hakivat yökylään eilen. Ilman autoa en olisi saanut tyttöä sinne. Tänään menevät vielä Hoploppiin ja saa kyydin sitten sieltä kotiin. 14v on kaverillaan myös. Meidän 11v on hieman orpo ilman pikkusiskoaan täällä. Illan odotteli vaan milloin pääsisi nukkkumaan. 
Ajattelin järjestää pääsiäislomareissun kolmen nuorimman kanssa ja ampaista paikallisbussilla kaupungin keskustaan saakka Heseen. Eikös kuullosta jännittävältä? Pari koululaista eivät ole koskaan matkustaneet paikallisbussilla. 8v nyt on sentään koulubussilla pari aiempaa vuotta kulkenut, että bussista on kokemusta.