Suurperheen Arki

Suurperheen Arki

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Rahataloudesta ja ruokailusta

Huomaan tässä nykyään katsellessani tilikirjaani, että kun ei ole autoa, ei rahaa kulu niin runsaasti oikein mihikään. Puhumattakaan nyt liikennevakuutuksiin, autoveroon tai bensaan. Mutta kun ei ole autoa, ei voi ostaa mitään isoa, eikä jaksa joka asian takia lähteä itseään raahaamaan kauppoihin. Ja ostoksilla kaikki mikä ei ole IHAN pakollista, jää kauppaan, kun ei mahdu vaunun alle enempää tai ostokset painavat jo liikaa. Kahviloihin ei ole mennyt mitään, kun ei ole päässyt niihin. Niissähän kulutetaan aikaa silloin kun ollaan autolla jossain ja pitää aikaa tappaa. Tai shoppaillaan huvikseen kauppakeskittymässä ja kahvitellaan siellä joutessaan. Tässä ei huvita lähteä mihinkää hillumaan jalkapatikassa bussien varassa huvin vuoksi. Juomme joutessamme kahvimme kotona. 
Tänään lähdin aamuyhdeksältä bussilla Prismaan, kun oman kaupunginosan kaupat olisivat auenneet vasta myöhemmin, ja vauvan maito oli loppu. Ja vauvalla oli uniaika. Oikeastaan oli helpompi käydä bussilla kaukana kaupassa kuin jalan lähellä. Vähemmän painavan vaunun työntelyä kaupasta tullessa kauppalastissa. Ei ollut pahemmin ruuhkaa bussissa näin pyhäpäivänä. Pari kolme ihmistä mennessä ja 1 tullessa lisäkseni. Sekin tuli vasta loppukilometreillä se yksi. Kunhan tämä autoton kuu loppuu, niin täytyy vertailu tehdä tämän ja edellisen kuukauden kulutuksen välillä. 

JA ruokailuasioista.....

Vajaan kahden viime viikon ruokalista on mennyt suunnilleen näin:

KE=possukastiketta, pottuja, kasviksia / kanankoipia + riisiä (17v)
TO= makkarakastike, pottuja, porkkanaraastetta, puolukkaa / jotain kanaa (17v)
PE= eilistä / noutopizzaa (17v) + kaksi poistuu isälleen la-su
LA= kanatortillaa (vali vali 17v, mutta söi)
SU= kierrepastaa, bolognesekastiketta / en muista mitä eräs aiemmin mainittu söi (varmaankin jotain kanaa)
MA= lihapullia, pottumuussia, soosia, puolukkaa
TI= kana-nuudeliwokkia ( 17veelle oma ilman kasviksia)
KE= nakkikeittoa / kanafileitä + riisiä (17v)
TO= possusoosia, pottuja, kasviksia jälleen / noutopizza (arvatkaa kenelle)
PE= spaghettia ja kastiketta / eilistä soosia ( 8 ja 11v)
LA= Heseen hampparille / kanankoipia + riisiä (17v)
SU= italianpataa / kanaa ja nuudelia (17v)¨
MA= riistakäristystä ja muusia + puolukkaa

Tätä säätöä se on viikosta toiseen. 17veen ruokalistan voi tuosta jo arvailla, mitä se tälläkin viikolla tulee syömään. Tässä ei mainita, kuinka monena päivänä 14v jätti kokonaan syömättä, koska ei syö esim. possua, eikä mitään makkaraa, eikä italianpataa. Ainiin, eikä riistakäristystä.  =/

Myös kevätkylvö on tullut tehtyä eilen. Lisää kylvettävä kun saa purkkeja tyhjäksi. Kukkia tässä toistaiseksi. Suunnitelmassa on ruukkupuutarha, mutta katsotaan nyt saanko kasaan tarpeeksi ruukkuja. Ja onko aikaa...................... siis antaako vauva tehdä mitään. Aikaahan olisi varmasti muuten. 


Mummi tulee tänään yhdeksi yöksi vain, kun huomenna on 8veen lääkäri/psykologitapaaminen pitkästä aikaa mutismin merkeissä. Päätetään. että mitä tehdään jatkossa ja minkälaista "hoitoa" nyt aloitettaisiin kehitellä. Jotainhan on pakko, koska kaikki vaikeutuu ensi vuonna. Tyttö saataneen tehostetun tuen piiristä ERITYISEN tuen piiriin. Sitä en tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa kouluarjessa. Se jää nähtäväksi. Kertonen siitä sitten täälläkin. 

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Muistipeli ja "lomareissu"

11veellä on ollut koulullaan henkilökohtainen avustaja ruokailussa kahdestaan, mutta nyt juuri ennen pojan kuumeviikkoa, avustaja siirtyi eläkkelle, eikä enää ruokaile pojan kanssa. Poika oli erittäin kiintynyt tähän mieheen, mutta onneksi hän on pistäytynyt koululla pariin otteeseen jo eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin ja pojalle on postitse tullut pari kirjettä. Yhdessä oli rusinapurkki ja toisessa jotain piirrustuksia. Ekalla vierailulla poika sai avustajaltaan muistipelikortit, joiden takana lukee, että hän on ne itse tehnyt 20 vuotta sitten. (vuonna 1987) Uskomattoman hyvä mies piirtämään. 
Tänä aamuna sain houkuteltua 11veen pelaamaan yhden pelin niillä. Muutenhan tämmöiseen ei saisi poikaa alkamaan ollenkaan. En muista pelanneeni koskaan lasteni kanssa muistipeliä. Mutta nyt meillä oli hauskaa. Keitettiin kahvit, koska poika tahtoi, ja pelattiin yksi erä. Poika voitti. Yllättävää!
Tätä peliä ei pidä koskaan hukata. 

Ensin sekoitetaan sokerit kahviin....




Itse piirretty joka ikinen kuva

Sitten lomareissuun...

Lähdimme kolmen nuorimman kanssa paikallisbussilla Prisman Hesburgeriin, käyden samalla apteekissa ja kaupassakin. Kotona 17v laittoi itselleen kanankoipia uuniin. 







"Menisköhän pilli tästä jostain..."

Bussilla kotiinpäin...... ei ole pääsiäislauantaina ruuhkaa.



Matkan rasittama

Tarttuipa mukaan Prismasta vauvalle etukäteissynttärilahja, koska hän niin siitä piti. 


Siinä meidän suuri lomareissumme. Loma jatkuu edelleen flunssaisena. Vauva ja minä jo pari päivää olemme olleet kauhean räkäisiä ja tukkoisia. Riesa! Jospa tämä taittuisi pian. 

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Linja-autossa onpi tunnelmaa....

Ehdittiin kulkea bussilla 2,5 päivää. Sitten toinen kouluavustaja, joka ollut meidän mutisti-neidinkin avustajana, tajusi, ettei minulla ole autoa, ja käski hypätä kyytiin aina kun samaan aikaan satutaan olemaan menossa ja lähdössä töistä. Asutaan lähes vierekkäin. Itse en olisi kehdannut vaivata kyydintarpeellani, vaikkakin bussille käveleminen ja iltapäivällä kotiin käveleminen olivat rasittavia jo parin päivän jälkeen. Bussille kun on matkaa parisen kilometriä. Tiistaina köpöttelin ja odottelin vauvan kanssa bussia aamutuimaan puolisen tuntia räntäsateessa. Vauvaa ei ole juuri haitannut köpöttely ja bussiajelu. On katsellut ja seuraillut vain hiljaa missä mennään. Keskivikkona on ainoa aamu nyt sitten, kun tarvitsee mennä bussilla, eikä meidän työaikataulut satu kohdalleen. Joka ikinen iltapäivä meillä on sama työaika, eli pääsen kotiin kyydissä, jos tarvitsee. Eilen käytiin töiden jälkeen kaupassa yhdessä, niin ei tarvitse heti tänään kauppaan kävellä. 
(Tulikohan kaikki pilkut oikein kun olen tässä pari viikkoa tarkastanut äidinkielen kertomuksia ja oikeinkirjoitusta?!!!) 

Vauva bussissa.

Muuhun asiaan....

Vauva lempipuuhissaan.....




Viime sunnuntai-illan letunpaistoa, syöntiä ja läksyjen tekoa. Lapset olivat palanneet hieman aiemmin isältään ja käytiin saunassa.




Suklaista pääsiäistä kaikille! Me täällä vaan kökötetään. Erikoista tästä päivästä ja viime yöstä teki se, että vain pojat olivat kotona. Tytöt olivat yökylissä. Ensimmäistä kertaa kaverilla yökylässä oli 8v. Vaikkei puhu muille, niin kaverilleen voi kertoa jos joku on pielessä tai muuten. Kaverilla alkoivat tänään juuri synttärit ja siksi hakivat yökylään eilen. Ilman autoa en olisi saanut tyttöä sinne. Tänään menevät vielä Hoploppiin ja saa kyydin sitten sieltä kotiin. 14v on kaverillaan myös. Meidän 11v on hieman orpo ilman pikkusiskoaan täällä. Illan odotteli vaan milloin pääsisi nukkkumaan. 
Ajattelin järjestää pääsiäislomareissun kolmen nuorimman kanssa ja ampaista paikallisbussilla kaupungin keskustaan saakka Heseen. Eikös kuullosta jännittävältä? Pari koululaista eivät ole koskaan matkustaneet paikallisbussilla. 8v nyt on sentään koulubussilla pari aiempaa vuotta kulkenut, että bussista on kokemusta. 

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Autotonta elämää



Elämää ilman autoa..........sitähän se nyt on. Eräs kylä-ukko osti autoni ja hinasi sen exäni kanssa pois. On jo korjuuttanut sen ja ajeli sillä noutamaan kesärenkaita kyytiin myöhemmin. Mummi oli viikon tuossa minua kuljettelemassa. Nyt sitten aloitetaan seuraava viikko jalkakulkupelillä. Aamusella lähdetään seissemän jälkeen tallaamaan pari kilomeetria vauvan kanssa bussille. Töistä myöhästytään bussivuorojen vuoksi sen 5-10 minuuttia. Katsotaan nyt miten se menee. Busseja kulkee vain kerran tunnissa sitä suuntaa. Sitten lähdetään 15-20 minuuttia ennemmin töistä pois, että ehditään hakea vauva päiväkodista ja ehditään siihen bussiin, ettei tarvitse sitten odottaa liki tuntia seuraavaa. Koulun reksille, sekä muille se käy mainiosti, eikä ole tullut mutinaa. Huh!
Eilen kävin kummipoikani 18v synttäreillä ja onneksi asuvat "suhteellisen" lähellä. Tutustuin bussiaikatauluihin ja menin kahdella eri bussilla sinne. Loppumatkaan jäi silti kävelyä puolisen kilsaa. Vanhin tyttäreni tuli myös sinne jälkeeni ja käveltiin yhdessä meille kotiin juhlista. Matkaa tuli oikoreittiäkin pitkin, mutta kyllä alle tunnissa selvittiin jalankin. Aurinko paisteli. 
Eilen aamusella kävin pitkästä aikaa salilla. Vauva meni aamulla yhdeksältä lastenfressille. Minä yritin keksiä jotain tekemistä salin puolella. 
Toistaiseksi ei hirvitä olla ilman autoa, vaikka se hieman lasten kuskaamista kavereille vaikeuttaa, koska se ei vaan onnistu. Mutta sitä on aika vähän muutenkin. Kun saan vähän rahaa vielä säästettyä ja löydän passelin ajopelin, niin sitten taas kulkee. Muistin nimittäin, että kesäkuussa olisi peli oltava, koska meillä on Kelan autismi-sopeutumisvalmennuskurssi, ja se on Oulussa. En lähde kyllä kolmen kahelin kanssa julkisilla kaikkine matkatavaroineni 300 kilometrin reissuun viideksi päiväksi. Siiheksi siis auto. Netistä löysin jo yhden oikein kivanoloisen, mutta rahaa siihen vielä puuttuu jonkin verran. Tähtään siihen siis. Tai vastaavaan. 

 Vauva on ollut 4 viikkoa päiväkodissa ja säilynyt sen enemmittä kuumeitta alkuviikkoa lukuunottamatta. Räkä vuoti vähän jonkun päivää välissä, mutta loppui nopeasti. Neljännellä viikolla eli menneellä, hän on kotiutunut kokonaan sinne, ja sylissä ei ole tarvinnut enää kannella jatkuvasti. Nyt se siellä leikkii lattioilla itsekseen ja tekee mitä huvittaa iloisena ja nauravana. Aika nopeasti kotiutui. Harmi, että tämäkin lysti loppuu toukokuun loppuun. Vauveli viihtyy selkeästi päiväkodissa. Aamuisinkin useimmiten naurattaa kun sinne jää. 
Kohtahan meillä onkin sitten 1-vuotisbileet!


Loppukevennys:
Kissa katsoo luonto-ohjelmaa taas. Ruudussa vilahteli karhuja sekä ilves. Kissa nauliutui telkkarin eteen. 


Raportoin varmaan sitten seuraavaksi kuinka autoton elämä sujuu töissäkäynnin suhteen. (Ja kaupassa.) Halvemmaksi se ainakin varmasti käy. Tällä hetkellä juuri tuli maksuun autovero sekä liikennevakuutusmaksu. Niitäpä ei tarvitse maksaa vaan odottelen niistä huomattavasti pienemmän laskun eli noin kuukaudelta vain maksua jää molemmista ehkä. Tankata ei tarvitse. Hurraa! Bensakulu alkoikin kasvaa selkeästi, kun töissä aloin ajamaan arkipäivisin. 


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Terveiset potilastoimistolta

Ei! Se ei ole nyt vauva! Meillä pyöri tämän viikkoa pari potilasta täällä olohuoneessa. Suurimman osan viikkoa pyöri yksi potilas yksinään. Tai eipä sekään hirveästi pyörinyt kun ei tolpillaan pysynyt. 
Liki viikon oli 11v kuumeessa. Kovassa kuumeessa. Jokusen päivän n. 40 asteessa. Alimmillaan kävi 38,5:ssä asteessa. Aloitti edellisenä perjantaina ja viime torstaina alkoi olla kuume poissa, mutta vielä hutera lapsi. Torstaina se sai seuraa siskostaan, kun toin sen kesken päivän koululta kotiin ja menin itse takaisin koululle töihin. Siskolleen ei noussut kuin ihan peruskuume to-pe yöksi. Perjantaina oli pelkkää lämpöä vain. 
Olen tässä odotellut, että vauvakin saa taas kuumetta, mutta ei tuo ainakaan vielä ole. To-pe yönä se sai räkätaudin ja nyt yskitään aamuisin, mutta eipä onneksi vielä muuta. Toivottavasti ei tulekkaan. 
Potilastoimisto perustettiin olohuoneeseen, koska kuumeiset tenavat olivat ihan pyörryksissä, eikä niitä kannattanut laskea portaisiin kävelemään alakerran omaan makkariinsa. Kaikki muukin toiminta on yläkerrassa, niin 11v nukkui sohvalla muutaman yön ja 8v patjalla lattialla yhden yön. Tässä ollaan jo sen verran tolpillaan, että ollaan pleikalla pelaamassa. Päiväkausiin ei 11v pystynyt edes istumaan kun päähän koski niin kovaa. 


Muuhun aiheeseen:
vauva kaupassa........hän oli hyvin tohkeissaan kun pääsi kärryyn, ihan sinne minne ostokset laitetaan. 


Vauvan lempipaikka...keittiön laatikot. Sormien väliinjääminenkin on ollut hyvin vähäistä. Ihme kyllä! Meillä ollaan tänään tasan 11kk eli kuukauden päästä on isot 1v juhlat. (no....tiedä siitä isosta, mutta juhlat...)


Ja autokin sitten levisi. Ihme, että levisi juuri kotikadulla, että pääsin juuri ja juuri sillä omaan parkkiini. Siihen se sitten jäikin. Päätin käskeä isännän tarjota sitä yhdelle kyläläiselle, joka ostelee autonrämiä. Tuo ei nyt vielä ihan totaalirämä ole, mutta menossa siihen suuntaan. Takakonttikin lakkasi toimimasta pari viikkoa sitten ja vaunujen kuljettaminen hoitoon hankaloitui niin, että kun niitä survoi takapenkille, niin niistäkin katkesi yksi pultti, ja ne piti jättää korjuulle ja ostaa uudet rattaat odotteluajaksi. Riesa autoksi, käskin hinata halvalla hinnalla pois. Olen joko ilman autoa ja kuljen bussilla tai sitten etsin halvan auton jostain. 
Mutta mummi tulee ensi viikoksi, niin kuljetaan mummin autolla ainakin viikko! Ei tässä hätää!


tiistai 21. maaliskuuta 2017

Työtilani koululuokka

Viime viikolla aloitin työkokeilun koulunkäynninohjaajana. Tietenkin vauva pukkasi 40 asteen kuumeen ja jouduin olemaan  to-pe poissa heti kättelyssä. Mummikin oli Turussa vierailulla ja aikaisti poistuloaan niin, että tuli sunnuntaina kotiinsa Turusta ajellen 4,5h kotiinsa ja sitten vielä 2h meille illaksi. Näin saatiin maanantaiksi hoitaja vauvalle kotiin vielä, että minä pääsen jo töihin lepäämään. =) Viikonloppuna olo oli kuin olisi saunassa istunut koko päivän. Istuinhan vauva sylissä aamusta iltaan. Tänään vauva oli jo hoidossa päiväkodissa. Hyvin sujui. Mummi sillä välin siivosi meidän huushollin. Se olikin vähän räjähtänyt kun ei oikein kotihommat sujuneet kuuma vauva sylissä. Huomenna taas vauva päiväkotiin ja mummi voi tehdä mitä huvittaa. Aikoi lähteä kaupoille kauppakeskittymään.

Mutta tässä on luokka, jossa vietän suurimman osan ajastani. Luokan opettaja on ottanut uuden systeemin mukaisesti käyttöön ainoana opena vapaamman luokkatilan kun kerran ensimmäistä lukuvuotta näin saa tehdä ja tähän ilmeisesti pyritään jatkossa pikku hiljaa. Oppilaat eivät istu  pulpeteissa elleivät halua. Pulpetit ovat reunoilla lähinnä tavaroiden säilytystä varten. Oppilaat saavat joka viikko tietyt tunnit asettaa itse lukujärjestykseensä. Näin muutamilla tunneilla oppilailla on yleensä eri tunteja. Maantietoa, historiaa, matikkaa....Oppilailla on paljon vastuuta, että saavat hoidettua hommansa itse. Tietoa etsitään itse tai ryhmissä. Opettaja opettaa, jos muuten ei selviä. Ope  (ja avustaja) kiertää neuvomassa ja tarkistelemassa, että hommat hoituvat ja kaikilla sujuu. Vitosluokkalaisiksi oppilaat hoitavat asiansa todella hyvin kehuu opettaja. Oppilaat saavat opiskella pienryhmissä. Jos asiassa ei pysytä, niin opettaja hajauttaa porukan. Jos tämä systeemi ei olisi toiminut, oltaisi palattu välittömästi entiseen. Mutta ei ole kuulemma ollut tarvetta. 
Aamuisin luokka kerääntyy luokan eteen lattialle juttelemaan kuulumiset opettajan kanssa ennen töihin ryhtymistä.





Työ on mukavaa ja antoisaa. Vaihtelevaa! Hain aiheenmukaiseen koulutukseen tässä eräänä päivänä. Saa nähdä pääsenkö nyt sitten sinne. Luulisi nyt sellaiseen pääsevän. Kumma jos ei. Nyt on tuota työkokemustakin tulossa siihen kun sitä kysyttiin ellei peräti vaadittu.

Loppuun kuvia sairastavasta vauvasta. .....




sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Erityislapsen toiminnanohjausta

Tokkiinsa ihan perusperttukin hyötyy tämmöisistä ohjetauluista ja päiväjärjestyksistä mikäli tarve vaatii. Kuten tässä jo on käynyt ilmi, niin huomenissa lähden aamutuimaan töihin, enkä ole huoltamassa 8veetä, enkä laittamassa taksiin. 11v:hän lähtee nyt aiemmalla taksilla jo seiskalta, että siitä ei tarvitse huolehtia enään. Laminoin tämmöisen lappusen seinään tyttöselle, että siitä kun katsoo mitä tarvii tehdä ja että kaikki on hanskassa, niin loppuajalla voi tehdä mitä huvittaa. Parina aamuna jää odotusaikaa reilu kaksi tuntia ja kolmena reilu tunti. Koristelin laatikostani löytyneillä kissatarroilla kun kyseinen lapsi sattuu olemaan kissafani. Taulu otettiin vastaan tyytyväisenä.


Autismikuntoutusohjaaja suositteli käynneillään tämmöistä taulukkoa koko viikolle ja teki sen valmiiksi perusasioita myöten. Siis niitä jotka eivät yleensä muutu viikosta toiseen.  Minä laminoin sen ja tyhjille muuttuville kohdille kalvotussilla voi kirjoittaa muuttuvat asitat. Esimerkiksi ensi lauantaina hänen koulullaan on vanhempienpäivä ja on siis koulua. 


8 veeltä, jolla on siis selektiivinen mutismi, lakkautettiin lääkäri ja hoitosuhde syksyllä kokonaan. (Aivan outoa!) Vaikka asiat eivät juurikaan ole muuttuneet. Käskivät tarvittaessa ottamaan yhteyttä uudelleen, mikäli huolta ilmenee. Opettaja otti luvallani vastikään uudelleen asian tapetille ja soitti psykologille. Tyttöä halutaan nyt tehostetun tuen piiristä koululla erityisen tuen piiriin. Psykologi soitti minullekkin ja ihmetteli miksei sitä ole jo aiemmin haettu erityiseen tukeen. Nyt vaihtuu koulu syksyllä ja kaikki on tehtävä. Tiedän, että homma taantuu alkuun. Nykyään on koululla jo vaikeuksia. Vaikka tyttö puhuu hiljaa kavereilleen ja on välillä reipas, niin pienienkin lomapäivien jälkeen kaikki taantuu ja hommat eivät suju ollenkaan.  Kieltäytyy tekemästä yhtään mitään. 
Psykologi kyselee lääkärin mielipidettä ja jatkossa tyttö otettaisiin kenties johonkin neuropsykiatriseen työryhmään tai jotain.... en muista tarkkaan....tai sitten peräti osastolle joksikin aikaa tutkittavaksi. En tiedä mitä tutkisivat... Katsotaan nyt sitten!
Mutta sitä odotellessa aloitetaan työviikko! (eipähän tarvitse tytön opettajan soitella enää minulle työpäiviensä päätteeksi kun voidaan keskustella joka päivä opettajanhuoneessa.)  =)