Säästöä ruokakuluihin

Viikon menu roikkuu seinällä ja tarvikkeet siihen on yritetty hommata viikoksi etukäteen välttäen turhaa juoksemista kaupassa. 

Eilen lähdin mustikkaan kahden nuorimman kanssa, joista nuorin oli vastahakoinen, koska inhoaa metsässä olemista ja kävelemistä. Mutta koska isoveli oli yli-intoinen ja rakastaa tällaista toimintaa niin lähti mukaan kun ei viitsinyt yksin jäädä. Kyllähän tuo aika tuntui kuluvan sitten loppujen lopuksi mustikoita syöden ja eväskeksejä. 

Sain kerättyä 3 litraa mustikoita, jonka jälkeen oltiin kaikki kypsiä lähtemään pois. Ötökät kävivät hermoille. Myöhemmin sitten lisää. Kaikki mitä ikinä saan pakkaseen, tulee tarpeeseen. Viime talvena ei ollut yhtään mansioita eikä paljon mustikoitakaan ja kun niitä kaupasta ostaa pakastealtaasta, käypi kalliiksi. Ensi talvena en osta yhden yhtä marjaa. Vielä tulee mustaherkukoita pensaasta myöhemmin ja puolukoita metsästä. Ja luultavasti appi-ukolta. 

Mummin tuomista kanttarelleista osa myös kiehautetaan pakkaseen. Eilen tehtiin kastiketta niistä jota 9v rakastaa. Eilinen ruoka olikin lähes ilmaista. Jauhelihapihvejä tein mummin tuomasta pienestä lihaköntistä, jota jatkoin soijarouheella, että saadaan enemmän. Kukaan ei huomannut! Ei edes makuherkkä 15v. Perunat olivat appiukon perunamaalta. Näin ollen  vain mausteet yms oli itse ostettu.

Viime viikonloppu meni halvalla syöden hirvipaistia, jota pakastin on julmetun täynnä. Syksyllä tulee lisää kuitenkin. Täytyy yrittää saada seuraava erä jotenkin jauhelihaksi. Helpommin käytettävissä kuin julmetun isot paistipalat. Kaikki ilmaista. Isäntä kuuluu metsästysporukkaan. Siihen lisäksi appiukon perunoita.

Tänään tein kanawokkia. Oma kasvihuone alkaa ylituottaa keltaisia kesäkurpitsoita, joten elokuussa niitä varmaan aika monesta hoidokin ruuastakin bongataan.

Olen säästänyt joka ikisen pienenpienenkin jäännöksen kanoista joita on jäänyt yli eri ruoista. Tänään ostokana oli hieman vähissä, koska 15v paisteli illalla itselleen osasta tortillaan täyttettä. Sulattelin lisäksi minieriä pakkasesta ja sehän riitti. Itse asiassa tuli liikaakin. En osaa kokata vähän. Kun kaksi tyttöä porukasta puuttuu. Mummin mökillä.

Tilliä tuo kasvihuone tuottaa ja olen silpunnut sitä pusseihin ja purkkeihin pakkaseen jo runsaasti. Lisää vielä tehtävä. Tahdon, että se riittää ainakin jouluun saakka vähintään, ettei tarvitse kaupasta ostella vähän väliä. Kalliiksi käy. Koska talousnäkymä ensi talvelle heikkenee runsaasti, niin kaikki mitä ei tarvitse kaupasta ostaa, on kotiinpäin. En aio ostaa yhtään tilliä enkä ruohosipulia ennen joulua. Alempana ruohosipulin pussitustakin. 

Leipä maksaa. Äsken kokeilin vuokaleipää. Tuli muuten järjettömän herkullista. Netistä jostain tulostelin aiemmin ohjeita joskus. Nuorimmat sitä mättivät tuossa napaansa. Taitaa olla se vaihe kohta käsillä, että pakko alkaa vääntämään enemmän itse tätäkin.

Ne ruohosipulit.

Alati etsin ideoita säästää ruokakuluissa. Viime perjantaina tein järkyttävän havainnon. Siis TODELLA! Laskin paljonko meillä menee kuukaudessa rahaa pelkkiin muroihin. Siis niihin lähes kaupan kalleimpiin, kun muut eivät kelpaa. Eikä niistä halvempi versio vaikka samannäköisiä. (ovat kuulemma aivan hirveän pahoja.) 70 euroa!!!!!

Arvatkaa mitä oivalsin tämän oivalluksen jälkeen? Murojen syönti vähenee huomattavasti. Tästä lähtien vain YKSI muroannos päivässä per tenava. ( Vanhin ei onneksi syö muroja vaan puuroa ja maustamatonta jogurttia marjoilla ja hedelmillä. Ilman sokeria!) Ja kolmen muropaketin sijasta viikossa, en osta kuin kaksi. Jos se loppuu, voi voi!  Siirryn myös siihen halvempaan versioon. Jossei se maistu, voi voi! Sitten ostetaan riisi tai maissimuroja. Ne ovat halpoja. Tai sitten on selvittävä yhdellä kalliilla muropaketilla viikossa ellei mikää muu uppoa.

Rippijuhlat

Sunnuntai meni rippijuhlia pidellessä. Oikeastaan ei tuossa nyt suuria juhlia tullutkaan, kun kaikki isännän sisarukset peruivat tulonsa kummia myöten, joten paikalle selvisi vain isännän vanhemmat ja äitini. Minun puoleltani muita sukulaisia ei olekaan kuin oma äiti, joten kutsua ei muuta voinut. Poikaa hieman harmitti ja kiukutti, kun juhlat kutistuivat lähes olemattomiksi. Mutta onneksi edes joku tuli. Miehen vanhempienkin tulo oli pikkuisen epävarmaa, koska ovat jo vanhoja ja huonoja ajamaan. Appi-ukko ei kuule parhaalla mahdollisella tavalla eikä varmaan näekään vesisateessa hyvin. (satoi) Ja niskat eivät taivu juuri mihinkään. Ja matkaa on toista sataa kilometriä ajaa meille. Appi-ukkoa nimenomaan pelotti jos kovasti sataa vettä. Pääsivät kuitenkin perille tänne ja ilmeisesti kotiinkin. 

Kirkon pihalla...

Kotona!

 Minä, poika ja anoppi, joka huitoo vastahakoista appi-ukkoa kuvaan. ;)

Väänsin  kakun. Samanlaisen kuin vanhimman rippijuhliin kaksi vuotta sitten. Mummi leipoi pullaa ja tiikerikakkua lauantaina. Nyt sitten tänään lähtevät kahden vanhimman tytön kanssa mökille Puumalaan ma-to. Sen jälkeen tulevat ja mennään mustikkaan. Mies kävi tarkastamassa eilen vesisateessa onko niitä jo ja kypsiä. Paljon oli. Että sitten on loppuviikosta pusikkoreissu kahvitermarin kanssa. Appi-ukko toi ämpärillisen mansikoita lisää. Mummi toi ison laatikon kanttarelleja mökiltä. Niitä on siellä tänä vuonna tolkuttomasti. Niitä on aina, paitsi viime vuonna kun oli niin kuivaa, että sienetkin kuivuivat. 

Meidän rippiteinimme, aina kiukkuinen ja kärttyisä, on rippikoulun ja leirin jälkeen ollut rauhallinen ja suhteellisen sopuisa sekä keskusteleva ja ymmärtäväinen. Rippikoulun alussa oli erityisen kiukkuinen ja oli lopettaa koko rippikoulun kesken, koska inhosi sitä niin kovasti. Leirille lähti vastahakoisena ja sinne lähtiessä väänsin vitsin, että voitkin sitten hakea isoseksi leirin jälkeen niin pääset vielä useammalle leirille. Jos katseet voisivat tappaa, olisin varmaan hengetön. Eikä tuo ihan hiljaakaan niellyt moista vitsiä. Aiemmin taisin mainita leirin olleen kuitenkin pojalle hyväksi ja mieleen yllättäen ja elämä rauhoittui. Isoset kuulemma tekivät leiristä niin mukavan. Ja kun hain leirin lopuksi bussilta kotiin, arvatkaapa mitä poika sanoi... Kysyi, että mitenkähän saa haettua isoseksi. No, ensi kuussa pitäisi tulla lappuja joilla voi ilmoittautua isoskoulutukseen ja onhan isosilla oma leirikin vielä. =) Elämä yllättää! 

Olohuoneen maalaus päätökseen

Ison seinän mäntypaneeli peittymässä. Ihanaa! Tätä on odotettu 10 vuotta, muttei saanut aikaiseksi. Nyt minulta meni hermot. Isäntä joutui hommiin siirtämään televisiota pois tieltä. Harmaa oli nappi valinta, koska sitä tarvitsi vetää vain yhden kerroksen niin peittyi. Valkoisella piti paikoin 5 kerrosta ja silti minusta jostain kuulsi läpi.

Valkoinen toki raikkaampi, mutta kyllä tämän nurkan valkoisuus nyt työmäärän puolesta riittää. Ikkunaseinä vedettiin harmaaksi vaikka halusin valkoista, syystä että aika loppuu, into loppuu. Tänään on talossa näyttö ja eilen oli pojan rippipäivä. Ei ollut aikaa montaa kerrosta laittaa ja muutamaa päivää siihen hommaa. Sekä innostus alkoi jo hiipua. Onhan tässä jo kolme viikkoa maalattu kaikenlaista. Vielä yhden PIENEN homman ajattelin maalata ennen loman loppua, mutta se siitä sitten. 

Yleinen kaaos!!

Vanhin tytär innolla oli kyllä maalausapuna. Tässä aloitti maalaamaan ikkunaseinää. 

Valmista! Huh! Saa taas isäntä katsella telkkaria. Huvittavinta oli, kun isäntä yhdisteli johtoja uudelleen kun taso tv:n alle vaihdettiin ja lopulta sai stereot kuulumaan. Väänsi nupit kaakkoon eli popit täysille. Kohta alkoi valumaan teiniosasto olohuoneeseen valittamaan, että miksi tuon pitää olla noin kovalla. Hiljentäkää! Minua sitten nauratti kun yleisesti ottaen maailmassa ne ovat teinit, jotka huudattavat stereoita ja vanhemmat, jotka valittavat niiden liian kovasta äänestä. =)

Lomaprojektit (nro 3) jatkuu + mehujään teko

Hommahan leviää kuin kulovalkea. Yhden kohdan jos saa kuntoon niin vieressä oleva kohta ei näytä hyvältä. Tässä lähtee olohuoneen yhdellä seinällä ollut tapetti joka oli alaosastaan jo melko kulunut.  Minä kun en osaa lopettaa ja ilmatkin oli niin kylmät että sisällä jouti olemaan. 

Siinä. Sama maali kuin taustalla näkyvässä eteisessä.

Samainen tapetti lähti ensin myös tuolta pieneltä oviseinältä. Maalasin senkin. Nyt kun kaikki jatkuu samalla värillä on huomattavasti mukavampi. Ei ole keltaista, vihreää ja kaikkea mahdollista. 

Sitten poistin iänvanhat Tupperin maustepurkit ja korvasin ne pilttipurkeilla. Kannet maalasin mustalla ja valkoisella maalikynällä kirjoitin mausteiden nimet. 

Nuorimmilla oli kivaa kaikkien ylijäämäroskien kanssa. Lisäksi annettiin vain kyniä ja maalarinteippiä.

Välillä tehtiin mehujäitä. Terveellisiä. Ostin parilla eurolla Ikeasta muotit ja mietin, mistä löytäisi kivan mehujääohjeen. Seuraavana päivänä sellainen tupsahtikin amerikasta yhden blogin uutiskirjeenä sähköpostiini. Että sattuikin sopivasti. Olivat hitti ja herkullisia. Näitä on tehty jo kolmesti. 

MANSIKKA-SITRUUNA MEHUJÄÄ

1 kuppi tuoreita mansikoita

1/2 kuppia puristettua sitruunan mehua (n. 2 sitruunaa)

1 kuppi lämmintä vettä

1/4 kuppia sokeria

Liota sokeri lämpimään veteen. Purista sitruunasta mehut ja sekoita kaikki keskenään tehosekoittimessa tai pyöräytä sauvasekoittimella. Kaada muotteihin ja pakasta. 

(käytin kuppina muumimukia)

Tässä seuraava kohta maalia vailla. Valkoisella lähtee. Itse asiassa on jo lähtenyt, mutta kuvattu ei ole. Kesken on. Ilma lämpeni ja piti välillä olla pihalla ja on ollut muuta juoksua. Myöskin käsi ja hermot väsyy tässä. Tämä paneeli on maalattava vähintään 4 kertaa, että peittyy. Hidasta. Ja huonekorkeus on suurempi kuin normaali. 17v auttoi hetken, mutta silläkin väsähti käsi neljän paneelin jälkeen. 

Kun homma lähtee lapasesta niin se lähtee! Piti päällystää yksi patja kun entiset kankaat oli rumat. 

Viikko sitten isäntä toi tolkuttoman säkin mansikoita isänsä luota. Keränneet ilmaiseksi. Äkkiä suurin osa pakkaseen. Jonkin verran jätettiin 17veen aamusmoothien tekoon muutamaksi päiväksi ja mehujäihin tietenkin. Ja mansikkatorttua on tullut väännettyä niin että tulee jo korvista.

15v on rippileirillä. Eilen siellä oli vierailupäivä ja päivä meni ajellessa. Olipa poika seesteisen oloinen. Olisipa aina sellainen. Ja viihtyi vain minun seurassani, mitä ei yleensä tee. Eikä elettäkään kiukusta, tiuskinnasta tai vihaisista katseista. Pystyi aivan keskustelemaan ja esitteli koko leirialueen. Pysyyköhän se kotona tuollaisena??? Ensi sunnuntaina rippijuhlat. Meillä ne eivät yleensä ole järin suuret, mutta jonkinlaiset kuitenkin. 

Pitänee jatkaa seinää, jos vaikka saisi edes yhden seinän valmiiksi niin saisi juhliin nuo sotkut pois. Maalipurkit, tikkaat ja lattiasuojat. Ja ihan huonekalut paikalleen. Täällä on ihan tuskallisen omituista kun yksi on rippileirillä ja vanhin poikaystävällään. Vain kolme lasta isossa talossa. Eivät edes näkyvissä, eikä niistä juuri kuulu ääntä meillä kuin satunnaisesti. 

Kodin kohennusta ja kierrätystä (lomaprojekti 1 ja 2)

Projekti nro 1.  Eteinen valmiina! Siitä tuli rauhallisen oloinen entiseen verrattuna. Toki kuka tietää miltä se näyttää sitten kun kaikki koulukamat, syysvaatteet, kengät sun muut vehkeet ovat siellä hujan hajan myöhemmin. Mutta tällä hetkellä se näyttää kivalta. 

Idea oli selvitä halvalla tai ilmaiseksi. Noh, seinänaulakko on itse asiassa lasten tasapainolauta pihalta kuurattuna ja maalattuna jämämaalilla. ;) Välttääkseni ostamasta kalliita tai edes halpoja koukkuja, kaivoin komeroista ja laatikoista ja löysin juuri sopivasti koukkuja. Toki eriparisia, mutta onpahan mielenkiintoinen ainakin. Ainoa uusi asia on pystyhylly Ikeasta, jonka katsoin tarvitsevani laskutilaksi, käsilaukun ja nenäliinapaketin säilytykseen, sekä isoon mustaan laatikkoon mahtuu talvella oman sakin tumput, huivit, pipot sun muut sekalainen irtosälä. On nimittäin iso laatikko. 

Patterin viereen mahtui passelisti Ikean 1,50 maksava roskapussiteline, johon hoitolapset voivat laittaa piponsa ja tumppunsa. Eikä alimpia tarvitse kaivaa, vaan ne voi vetää sivusta välistä ulos. Sain AHAA-elämyksen yllättäen ja kävi jo mielessä, että "why didn´t I think this before". 

Kerrassaan karsea ja likainen kenkähylly eteisestä tuli puhdistettua ja kannettua eteisen varastokomeroon. Sieltä voi käydä kenkänsä ja eteisessa voi säilyttää niitä joita käyttää parhaillaan. Mikäli vaihtaa, toiset täytyy tuoda tänne. Tuohon päälle vielä kannoin kolmet syyskengät lankattuna odottamaan ilmoja. Eivät ehtineet kuvattaviksi.

Projekti nro 2. Täytyyhän sitä perheellä olla komentokeskus! Täytyyhän??? 

Päätin, että syksyllä en enää aio tulla hulluksi koulusta työntyvän paperisotkun kanssa. Kolmella nuorimmalla on nyt lokerot tärkeille papereille koulusta ja magneettitaululle tulee netistä tulostettava koulujen ruokalista ja viikkonäkymäni onkin jo siinä alhaalla josta näen missä pitää olla milloinkin. On hyödyllinen jo nyt, koska vanhimman tyttären autokoulun ajotunnit alkoivat pyöriä. Ja kuljetetaan nyt sitten sinne loma-aikaan. 

Kahdelle vanhimmalle en laittanut lokeroa, koska lukiosta ei juurikaan tule mitään paperia ja kun syksyllä täyttää 18, sieltä kuuluu tuskin enää mitään, koska täysi-ikäinen vastaa itse omista asioistaan.  9-luokkalaiselle en laittanut, koska ei sieltäkään juurikaan tule mitään kuin kokeita allekirjoitettavaksi. Itselleni on yksi ja yksi on "tärkeää" osastoa. 

Valokuvakehykseen  (jossa on LASI, ei muovi) kirjoitan fläppitaulutussilla meidän päivällisruokalistan, ettei kaikkein tarvitse kysellä mitä ruokaa.

Korkkitaulu ei mahtunut enää keittiön seinämälle. Se on nyt sitten eteisessä. Siihen tulee lukujärjestyksiä jos nyt neljän lapsen järjestykset siihen mahtuvat. Survotaan! Tällä hetkellä siinä kököttää nuorimman synttärikutsu.

Olen myös saanut päätökseen koko talon ikkunoiden pesun. Herranjestas, siihen meni kaksi päivää. Olin melko kipeä sen jälkeen kun maalailin ja pompin ja vielä jynssäsin ikkunat. Niitä on paljon ja ne ovat isoja. Mutta kyllä se palkitsi. Nyt näyttää kuin ei olisi ikkunoita lainkaan. Vain aukot seinässä. 

Ja tietenkin joka huoneessa ikkunanpesu poiki koko huoneen jynssäyksen lattiasta kattoon, vaatehuoneen tyhjennyksen ja uudelleen järjestyksen, varastokomeron uudelleenjärjestyksen sun muuta. Nyt voi sanoa, että aika nauttia siististä talosta!!

Loman alun projekti

Eteinen astui jälleen muutoksen tuulahdukseen. Kyllästyin sen sekavuuteen. Kaikenlaisia ideoita kaivelen pinterestistä ja omasta pääkopastani kaiken päivää, iltaa ja yötä. Muitakin projektin tynkiä kytee päässä. Ja jos nyt otetaan huomioon, etten yhtään pidä keltaisesta, niin mikä ihme minut sai pari vuotta sitten maalaamaan eteisen KELTAISEKSI.  Tässä on jo revitty kivikasa-tarrat irti seinästä. 

 Tässä nyt alkuunsa uusi maali saatu seinään. Heti paljon rauhallisempi. Rumalle kenkäkasalle/hyllylle on tehtävä jotain joka ylemmässä kuvassa oli. En enää kestä sitä. Mutta jos otetaan huomioon, että meidän porukassa on 7 henkeä ja jokaisella on 2-3 paria kenkiä, niin mihin ne mahtuvat? Eivät mihinkään. Siihenkin pulmaan haeskelen ratkaisua pinterestistä. Vielä ei ole parasta mahdollista ratkaisua keksitty. Kaiken pitää myös olla ERITTÄIN halpaa tai lähes ilmaista. 2 pönttöä harmaata maalia Biltemasta yht. 24e. Siinä toistaiseksi tämän rempan kulu. Vielä sitä riittää tuonne tuulikaappiin. Sielläkin on valkoiset seinät, jotka ovat pinttyneet likaisiksi, koska kaikenmaailman kuravehkeet ja rukkaset siellä aina roikkuvat. Laitetaan harmaaksi. 

Tämän tein jo aiemmin.

Tänään vietettiin hellepäivää ja sisäprojektit saivat olla kesken kaikessa rauhassa. Tätä ei kuitenkaan kauaa kestä. 

Kesäiloa terassilla!

Äidin tietokone ja pinterest siirtyivät ulkotiloihin. Tuuli sen verran mukavasti ettei itikoitakaan ollut häiritsemässä. 

6v teltassaan. 

Välillä kävivät uimassa (lue:kahlaamassa nakuna) ja sitten taas muita juttuja. 9veen laitoin jynssäämään yhden laudan mikä oli säilytetty ulkona. Siinä seuraava projekti. Eteiseen. Ainakin yritän.

Sitten hieman ulkoilma-välipalaa...

Ja nurmikolla makoilua...

Lomaa! Pidetään kaikki ajantasalla silti. Tänään piti pestä ikkunoita, mutta nyt pystyin vain toteamaan, että EVVK. (niille jotka eivät ymmärrä nuorisoslangia=eivoivähempääkiinnostaa) Mutta pyykkiä tuli pestyä 6 koneellista. Hyvin kuivui tuulessa ja auringossa. Kuka tarvitsee kuivausrumpua? Kuivuvat aurinko ja tuulivoimalla. Ei kulu sähkö. (ei sen puoleen, emme omista edes sellaista anyway) ;)

Askartelua ja hoitolasten tehtäviä

Jokin aika sitten päätin kokeilla tehdä maitopurkista taloa. 

Talo näytti vähän yksinäiseltä, joten liimasin sen pahville ja maalasin vähän pihamaata. Sitten annoin sen meidän 6veelle leikkiin. Hyvin kelpasi. Näistä voisi tehdä kaupungin ihan, mutta puhti loppui. Ehkä joskus jos inspiraatio tulee takaisin.

Sitten netistä tulostin laskemistehtävän. Laminoin kaikki ja eikun siitä vaan oikea pisaramäärä pilven viereen.

Viimeisenä hoitopäivänä välipalan jälkeen oli pieni tehtävätuokio. Olin tulostanut jokaiselle valmiiksi netistä paperit, joihin jokainen sai liimata oikeaan sarakkeeseen oikeat laput päätellen oliko lappusessa oleva kuva kylmää vai kuumaa. Samalla tuli opeteltua englantia, koska tehtävä oli englanniksi. Suomen sivustoilta en juuri tällaisia löydä. Englanninkielisiltä kylläkin runsaasti vaikka mitä.

Sitten laskettiin numeroita ja pisaramääriä. Kaikki onnistuivat hienosti. Vain yhdellä 9 ja 10 menivät väärin päin. Innokasta väkeä olivat tekemään molempia tehtäviä.

Viimeisenä hoitopäivänä (siis tiistaina) oli välipalalla suklaamuffinsseja, carneval-keksejä ja mehua. Kerrankin herkuttelua lomalle lähdön kunniaksi.