Uutta kiikkua tupaan

Ostin lauantain biltemasta pyöreän kiikun. Siihen hyppääminen ja siinä pysyminen tuottivat meidän molemmilla nuorimmilla hieman vaikeuksia alkuun, mutta oppivat suht nopeasti kuinka toimitaan. Sama kävi tänään hoidokeilla, jotka siihen tutustuivat. Alkuun meni hermo kun ei meinattu millään ymmärtää miten siinä pysytään, ja ettei siihen voi nousta polvilleen (poika yritti ja yritti) mutta 10 minuutin kuluttua se jo sujui. 

mansikkarahkaa...

Ja välipalalla piti olla torstaina vain hedelmäsalaattia, mutta minulla ihan vahingossa tarttui aamulla jauhopussi käteen kun piti jauhelihan olla ja siitä syntyikin sitten mokkapala eikä lounasruoka. No kyllä se lounaskin sitten aikanaan valmistui, mutta saivat sitten mokkapalaa poikkeuksena välipalalla. Ainoa ongelma tässä oli se, minkä epäilinkin, että hedelmäsalaatti ei sitten mennyt oikeastaan kuin vain sen että maistettiin kun on pakko. Ennen ovat kyllä syöneet.  :(

Oman sakin kitaan se sitten päivän aikana hävisikin. Taisi kuusi palaa jäädä seuraavaan päivään koko pellistä.

Lauantain ruuanlaittotuokio lähtee tästä. Meidän 7, 10 ja 13 vuotiaat ovat alkaneet tahtomaan parsakaalia keitettynä ruualle. Mikäs siinä... 

Isäntä oli poissa muonavahvuudesta la-su. Vanhin muuttanut pois. Ruuanlaiton opettelu on käynnissä uudelleen. Eihän tähän ruokaan tarvinnutkaan kahta laatikollista kanafileitä. Kun laskin montako syöjää ja paljonko yleensä jokainen syö, kävi ilmi, ettei siihen kulukaan kuin yksi laatikko. Ei ole koskaan riittänyt pelkkä yksi. Minulla kulunee aikaa ennenkuin menee perille. Kirjanpitoni mukaan helmikuun ruokalasku on n. 100e pienempi kuin aiemmin kun vanhin asui kotona. Tässä on huomioitu arviona myös se, että kuukausi on lyhyempi kuin muut. En olisi odottanut niin suurta summaa. Tohdin toivoa 50 euroa. Pelkäsin, ettei vaikuta mitenkään. 

Lauantain juoksin kirppareilla ja eksyin myös shoppailukeskukseen. Pisti silmään sievä vauvanvaate, jotka eivät ole aiemmin kiinnostaneet pätkääkään. Piti siedettävän hintaisena ostaa. Muuten aion kyllä välttää uusien ostelua. Aion välttää ostelua ylipäätään. En ole vieläkään ajatukseen tottunut vaikka enää tasan kuukausi niin alkaa äitiysloma. Silloin pitänee vaikka väkisin keksiä jotain pakollista taloon. Minulle kuulemma kärrätään sitten toukokuussa ilmaiseksi käytetty pinnasänky. Kiitos siitä. Eipähän tarvii sitäkään lähteä metsästämään. Eikä säilöä etukäteen täällä.

Lauantain jälkiruoka. Kääretorttua. Jostain syystä olin vauhdissa mitä ei satu kovin usein. Joku ihmeellinen vauhdinhurma minuun iski silloin torstainakin heti aamusta kun mokkapaloja väänsin aamutuimaan. Voisi moinen iskeä useammin. Ollut liikaa puhti poissa vaikka tahtoa olisi. 

Kahvilukemisena touretten-oireyhtymä kirjaa. Ihan mielenkiinnosta meidän 10 veen takia lueskelen vaikkei hällä varsinaista Tourettea ole, mutta oireet silti on. Liittyen vain noihin muihin diagnooseihin. Nykyään ovat runsaita ja näkyviä pojan motoriset sekä äänelliset tic-oireet. Ne loppuvat siihen kun poika nukahtaa ja alkavat kun herää. Vapaapäivinä huomaa aamulla milloin poika on hereillä kun huoneesta alkaa kuulua kaikenlaista puhinaa, puuskutusta ja  muuta tuttua ääntelyä. 

Tämä viikko vielä ja sitten on hiihtoloma täällä! Yleensä olen pyytänyt pari päivää vapaaksi hiihto- ja syyslomaviikoilta, mutta nyt piti pyytää koko viikko, koska meille myönnettiin tuettu loma Vuokatin urheiluopistolle lähtö ma ja tulo la. Vanhin ei lähde koska olisi maksanut omavastuun. Alle 17vuotiaat lomailevat ilmaiseksi. Täysihoito. Mummi tulee kissavahdiksi ja ilmeisesti vanhin tyttömme myös muutamaksi päiväksi. Pyysi mummia hakemaan hänet kotiin silloin. Onpahan mummilla seuraa viikolle. 

Lunta tulvillaan...

Nyt ainakin on todellakin lunta tulvillaan raikas talvisää. Pikku hiljaa alkaa jo ottaa hermoon tuo kun ei pysty kolaamaan ilman että vatsaan jo sattuu. Isäntä joutuu hoitamaan senkin homman kun minä raihnaistun. Ainakin lapsilla on hauskaa!!!

Tänään piti käydä pieniä keskusteluita kun huomasin, että keksittiin leikki, jossa haudattiin leluja vähän joka puolelle hankeen. Lopulta päätin pistää stopin aiheelle ja käskin kaivaa kaikki pois ja ettei niitä saa kaivella ympäriinsä. Jos niitä on runsaasti siellä täällä, voipi olla, ettei niitä kaikkia muista kaivaa ylös ja kevääseen mennessä meidän lelut ovat vähentyneet reippaasti. Mielummin niillä leikittäisiin kuin hukattaisiin. Kaivoivat kaikki esiin. Myöhemmin kun oltiin sisälle lähdössä syömään, kävi ilmi, että niitä on taas haudattuna jossain kun silmäni on välttänyt. Siitäpä siirryttiin seuraavaan opetukseen, että syömään ei lähdetä, ennenkuin lelut on kaikki löydetty lelulaatikkoon. Siinä vastahakoisina sitten niitä kaivoivat varmaan 15-20min. Välillä yritettiin keksiä tekosyitä kuten, että lunta on satanut tässä nyt niin ovat itsestään hautautuneet.... Juupa juu! Enpä usko, että sillä sademäärällä puolessa tunnissa hukkaan lelut kovin syvälle juurtuuvat. Käskin vain etsiä kaikki, koska kiellon jälkeen ovat salaa haudanneet ne uudestaan ja yllättäin vähän niinkuin unohtaneet mitä kaikkea ja mihin, joten jos me tästä jotain vaikka oppisimme... ;) Ehkä!

Mäenlasku ei yllättäen ole kiinnostanut ketään sen yhden viikon jälkeen joskus ennen vesikelejä. Nyt kun taas olisi mistä laskea. 

Sunnuntaita ja pannukkua

Olen sentään saanut tänään jotain aikaiseksi. Aamulla tein suklaakakun, joka hävisi parempiin suihin ennen kuvauksia. Olen saanut jynssättyä perinpohjaisesti kylpyhuoneen ja revittyä pienestä välitilasta pikkuisen tapettia irti. Kuukausia sitten keskenjäänyt homma. Jäi edelleen. Liisterit pitäisi jynssätä vielä, mutten jaksanut. Vointi on yleisesti nykyään väsähtänyt. Jatkan toiste. 

Otin alkuillasta rennosti kissan kanssa meidän tyhjennetyssä "ei kenenkään"-huoneessa. Mahan yli näkee vielä mitä tietokoneella lukee. 

(pieni katsaus 7veen huoneen osaan ohi kävellessä)

Iltapalalle pannaria

2 dl vehnäjauhoja

2 dl hiivaleipäjauhoja

1 rkl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

2 tl vaniliinisokeria

8 dl maitoa

2 munaa

1/2 dl oliiviöljyä

225 asteessa 25-30 min. kunnes näyttää kypsältä ja sopivalta.

Pakkasesta sulatan mansikoita yleensä "hilloksi". Mössöän ne vain ja silleensä käytän. Ei tarvitse sokereita. Naminannaa!

Viikolla 7 tapahtui....

Viikon kulku:

Maananantaina meillä oli mummi valmiina, joka laittoi päiväunille hoidokit ja valvoi unia, kunnes minä saavuin takaisin. Minulla oli loppupalaveri Valterilla (=kaiketi valtion erityiskoulu) 10veen koulupaikasta. Lääkäri oli sairaana, joten autismiasioihin ei tullut selvyyttä. Mutta nyt ainakin on ihana asia, että poika saa nopeasti paikan sieltä. Pakollisina tarpeina olisi ollut ainakin täysin henkilökohtainen avustaja luokkaan jatkuvasti sekä toimintaterapiaa. Nämä kohdat hoituvat parhaiten täällä toisella koululla kun tepariatkin ovat saman katon alla ja ympäristö on rauhallisempi eikä niin vaativa ja kuormittava, koska pojan suuri aistinsäätelyongelma aiheuttaa sen, että isossa ja meluisassa koulussa hän kuormittuu niin, ettei muustakaan sitten tahdo tulla mitään.

Yleensä arviojaksot ovat näin keväällä ja uuteen kouluun siirrytään syksyllä, mutta tässä tapauksessa tultiin siihen tulokseen, että mitä pikemmin sen parempi, koska poikamme kannalta pitkä odotus olisi ollut kohtuuton ja myös koulunkäynnin kannalta on parempi siirtyä kesken lukukauden. Vielä 2 viikkoa vanhalla koululla ja hiihtoloman jälkeen siirrymme uuteen kouluun. Koulumatka pitenee 15 km:stä 25 km:iin, mutta taksissa istuttava aika vähenee. Ehkä meidän ei tarvitse enää kahden viikon päästä herätä kuudelta kouluun. Eli käytännössä taksiin. Ihanaa! Ja poika odottaa. Täytynee tehdä jonkinlainen aamukampa, jollaista ehdotti poikaa hoitavan psykiatrisen työryhmän jäsen. Helpottaa ajan hahmottamista. 

Tiistaina mummin piti lähteä kotiin ja lähtikin, mutta vointi huononi jo aamupäivällä. Illankorvalla pääsi kotiin ja oli jo kunnon kuumeessa. Minä en olisi kyllä pysynyt ajamaan siinä kunnossa mutta mummi ajeli toistasataa kilometriä kotiinsa sairastamaan. 

Hoidokeista tyttö täytti tiistaina 5v ja otimme pienet herkut välipalalla ja kotiin laitoin lahjapussin menemään kuten yleensä. 

Keskiviikko ja torstai kuluivat normisti runsaan ulkoilun merkeissä. Hoitotytön äidin synttärin kunniaksi piti tehdä kortti äidille jota alla kuvassa väännetään. Poika tekee omia juttujaan. 

 Keskiviikkona meidän 10 veen luokka lähti luokkaretkelle Jyväskylään ja kävivät ilmailumuseossa sekä Pandan tehtaalla. Torstaina poika jäi kotiin, koska ke iltana jo valitti, että sattuu aivan hirveästi kurkkuun, päähän ja jalkoihin. 

Perjantaina eli vapaapäivänäni lähdin aamuvarhain töröttämään Kys:in labraan minulle määrättyyn sokerirasitustestiin, koska olen ikäloppu odottaja (Lue: yli neljäkymppinen) ja näin ollen riskiryhmässä ja lähes kaikki voi siis mennä pieleen.  Pelkäsin koko toimenpidettä toisten kertomusten pohjalta monta viikkoa, muttei tuossa lopulta ollut mitää kamalaa. Ainoastaan kahden tunnin istuminen ja nälkä ottivat aivoon. 

10 v pysyi kotona varalta, koska koski edelleen päähän ja kurkkuun ja räkää lensi joka suuntaan. Illalla alkoikin nousta kuumetta.
Tänään sain myöskin äitiyspäivärahapäätöksen, joka vahvisti epäilyni siitä, että koska se on laskettu vuoden 2014 tulojen mukaan, jolloin meni edes jonkin verran paremmin, niin saan parempaa päivärahaa kuin tällä hetkellä palkkaa, vaikka päivärahasta verokin vähennetään. Tästä vaivaisesta palkasta kun pitää vielä ennakkoverot ja älyttömän suuret yellitkin maksaa, niin lopputulos on pienempi kuin Kelan työttömyyspäiväraha mikä ei ainakaan työmotivaatiota nosta. Mutta jos laittaisin lapset muuten vain pois ja menisin kortistoon, joutuisin 3 kk:n karenssiin vailla minkäänlaista tuloa. Näin suomi kannustaa työntekoon!!  Tässä kohtaa voimme todeta, että vauvalla tienaa. Toki se on väliaikaista vain, mutta kuitenkin.... Ja tässä välttää sen karenssinkin.  ;) Tämäkään ei sitten ollut suunniteltu juttu. Iloista sattumaa. Hyvä näin!

Siitä pääsemmekin tähän hetkeen. Jatketaan viikonloppuun. 

Kissa on kaikkien kaveri...

Karhunpoika sairastaa...

Viikon hommia

Sunnuntaina pyysin 13veetä auttamaan ruuanlaitossa kun on nykyään innostunut. Ajattelin, että tekisi lihapullia, mutta tahtoikin tehdä muusin ja kuoria perunoita. Minua ei taas perunoiden kuoriminen hirveästi iske niin suostuin. Hyvä muusi tuli ja sitä jäi sen verran, että syötiin sitä vielä hoidokeiden lounaallakin seuraavana päivänä. (7v ottamassa ruokaa)

Minä ajattelin, että voisi tehdä ystävänpäivä hama-sydämet, mutta en löytänyt kuin yhden sydänmuotin. No, ei tuo näitä haitannut. Valitsivat muottinsa ja täyttivät kaksi muottia kumpikin. 

Päivän salaatti!

10v on ollut toista viikkoa erityiskoululla arvioitavana koulumuodostaan. Maanantaina kuullaan palaverissa tuloksia vaihdetaanko koulua sinne ja saadaanko autismi-diagnoosille vahvistusta. Poika oli vielä viikonloppuna kovasti vastahankaan uuteen kouluun tai edes arvioon menosta, mutta nyt aikoo kieltäytyä menemästä maanantaina vanhaan kouluunsa. Noh, sinne nyt on pakko mennä ainakin vielä ensi viikolla. Itse toivoisin siirtoa toiseen kouluun. Tehnyt hyvää motivaatiolle kun on ensin tottunut kouluun. 

18v on ilmeisesti viihtynyt kovasti omassa asunnossaan. Hieman rahahuolistaan valittanut. Joutunee vielä avustamaan hetken. Toivoa täytyy, että työpaikka tärppäisi, että saisi rahaa vuokraansa sun muuhun. 

Tällä viikolla on riittänyt vettä hoidokeille aamu-ulkoiluilla. Iltaisin ollaan sisälle suosiolla jääty. Laskiainen oli hyvinkin "liukas" kyllä, muttei kukaan laskenut mäkeä kun kaikki nyppylät olivat jo melko sulaneita pois. Piha on ollut melkoisen vaarallinen jääkenttä. 

Vaan vettä piisaa niille jotka sitä halajavat!

Runebergin päivää sun muuta

Alla viime viikonlopun hommeli, kun 13v on poistunut omasta huoneestaan isosiskon huoneeseen. Tästä tuli siisti ja sievä lopulta ylimääräiseksi huoneeksi. 

 Hoidokit mäenlaskussa viikolla. Kaivoin maanantaina vihdoin liukurit varastosta kun alkoi edes pienen pieniä nyppylöitä tulla pihaan  mistä alas laskea. Kyllähän ne viihdyttivät noita kaiken aikaa. 

13v väänsi runebergin torttuja kotitalous-oppikirjan ohjeella eilen eli Runebergin päivänä. Samalle päivälle sattuu meidän vanhimman pojan synttärit. Hän täytti eilen siis 16!!! Siinä ei sen kummempia juhlinut kukaan enää tuossa iässä. Normi päivä. 

Tänään tyhjensin kirpparipöydän vaikkei tuossa ollut enää hirveästi tyhjentämistä. Tavara lähti hämmästyttävän hyvin. Ja saldo oli ihan "miellyttävä". 

Yhteishyvän liitteessä oli sydänleivosten ohje, mutta minulla ei ole paksua sydänmuottia, joten leikkasin neliöitä. Tämä oli pojan synttäreiden kunniaksi omalle sakille. Tosin isäntä oli poissa viikonlopun ja vanhin pois muuttanut, joten ei meitä montaa täällä syömässä ollut. Nämä olivat Marianne-leivoksia. 

Mennyt viikko oli mielenkiintoinen. Maanantaina piti viedä vanhimmalle tämä läppäri lainaan ja sen piti olla siellä vain vuorokauden, mutta kaikenmaailman syistä sain sen vasta perjantaina takaisin. Oli hieman outoa kun ei päässyt mihinkään, edes sähköpostiinsa ilman konettaan. Mutta siitä selvittiin. Eipä tuo nyt niin kamalaa loppujen lopuksi ollut. 

Autismiepäily

Tänään alkaa 10veellä uudessa erityiskoulussa kahden viikon arviojakso. Sen jälkeen koulu kertoo mielipiteensä, mikä olisi pojalle sopiva koulumuoto. Lääkäri viime perjantain palaverissa totesi, että on saanut kaikki tulokset kodin ja koulun kyselyistä ja tehnyt yhteenvedon. Tästä ilmenee, että nyt pojalla on sitten lapsuusiän autismiepäilykin kaikkien diagnoosien päälle. 

Näillä sitten mennään taas eteenpäin. Vanhinkin sairastui heti kun sai itsensä siirrettyä omaan kämppäänsä. Seuraavana aamuna muutosta sillä olikin kuumetta. No, ei se kauaa kestänyt. Piti kärrätä sille särkylääkkeitä ja onhan tuo taas normaali. 

Minä sain tyhjennettyä komeroita ja lipastoja niin, että alkaa olla tyhjää osassa huushollia. Kirpparipöytä alkoi eilen ja kävin sitä katsomassa noin kolmen tunnin aukiolon jälkeen. Oli huvennut hurjasti. Pitää yrittää repiä kaikki mahdollinen irti nyt sinne kun voi. 

Viime viikolla ripustettiin tikapuut kiikkumista varten sisälle ja ne ovat olleet hoidokeiden suosiossa myös. Tässä meidän 7v kiikkuu. 

Loppukevennys: Kissa, joka syö johdon pidikettä...

ai miksei saa......................?????