Suurperheen Arki

Suurperheen Arki

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannusviikonloppua

Juhannusaatto kökötettiin ihan peruskotona. Illalla tein kinkkupiiraan vaikka tiesin, ettei siitä kukaan muu tykkää. 7v kyllä sitä vähän söi ja tykkäsi sitten, mutta muuta eivät kertakaikkiaan tykkää. Ajattelin, että voisi käydä kokolla entisen kodin lähellä lossikioskilla, mutta ei oikein jaksanut huutavan vauvan kanssa vaivautua ja 13 veetä huimasi pahenevissa määrin pitkin päivää ja illalla ei enää halunnut sängystä nousta kun huimasi päänkääntäminenkin. En uskaltanut jättää sitäkään kotiin ilman valvontaa. Ainoa jota haittasi kokon puuttuminen oli 10v. Totuttu aina entisessä kodissa polttamaan oma iso kokko omassa rannassa. Ja saunomaan rantasaunassa. Nyt meidän ilta ei normaalista illasta poikennut eikä käyty saunassakaan. Vauva ei kyllä olisi antanut siihe aikaa. 



Antakee iltapalaa....... väsyttää....


Juhannuspäivänä hermostuin alituiseen pleikalla pelaamiseen kun ei ulospäin voinut edes katsoa ja oli ihana ilma ja sisällä kuuma. Päätin, että nyt lähdettiin puistoon. Tenavat autoon, ei jaksettu kävellä kuumassa ja vauvalla on taipumusta hermostua vaunuissa totaalisesti. 





Siirsin vauvan istuimen autosta vaunuihin vain kun kerran nukkui ja heitin itikkaverkon istuimen ympärille. Hyvin meni jonkinaikaa kunnes hermo meni kokonaan myöhemmin ja piti poistua kotiin. Saatiin tunti silti oltua ulkosalla. 




Iltapäivällä päätettiin vielä lähteä kodin lähellä olevaa uimarantaa katsomaan. Mummi oli tullut tässä välissä mökiltä taasen meille ja käveltiin rannalle vauvaa työnnellen. Nämä kaksi takapuoleen asti kestivät kastua. 
Kotiin lähdettiin taas kun vauvalta loppui hermo. Huudettiin koko kotimatka. 




Mutta ihanaa oli silti saada olla välillä ulkona, eikä sisällä vauvaa kiikuttaa vain. 13v löysi kävelyretkillään tällaisen paikan meille. Muuten ei olisi tästäkään  ollut tietoa, että niin lähellä meitä on tämmöinen ranta. Tänään käytiin siellä piknikillä. 


16v lähtee aamulla kahden viikon kesätöihin. Polkupyörällä pitäisi aamulla löytää paikalle kahdeksaksi. Tästä alle 4 km on matkaa, että hyvin tuo selviää. Piti sillekin käydä uusi pyörä ostamassa, että pääsee liikkeelle. Vanhassa pyörässä ei renkaissa ilmat kestäneet enää. Nyt sille voi sanoa joka asiaan, että polje itse. Tänäänkin tahtoi vaateostoksille kauppakeskukseen ja olisi pitänyt viedä. Keksin sanoa sille, että pyörä alle ja polje itse. 

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Vauva-selfie

Näitä täällä on harrastettu! Vanhin piipahti olemassa taas eräs päivä meillä ja viihdytti vauvaa. Ja vauvahan viihtyi. Sitä kiinnosti aivan hillittömästi selfiet. Selvästi pää oli kääntynyt kenoon, että varmasti näki mitä kännyn kuvassa oli ja useasti nauroi omalle kuvalleen naama vinossa. 


Siskon lähdettyä yritti 13v samaa hommaa. Tosin taisi näytellä eläinten kuvia kännystään. Kyllä vauvaa kiinnosti nekin. Taitaa olla tekninen henkilö.

10 veestä oli palaveri tiistai-aamuna sairaalalla.. Lääkäri oli nyt tullut siihen lopputulokseen, että pojalle vahvistetaan lapsuusiän autismin diagnoosi. Siitä sitten hakemaan korotettua vammaistukea. Sitä kuulemma saa jos on autismin diagnoosi. Meillä on ongelma täällä hänen kanssaan kun ulos ei meinaa saada millään. Hän tarvitsee vähintään minut tai isosiskon kanssaan. Yksin ei pysty (ei halua) olla missään. Isosisko yritti eilen ulos veljeään. Lähtivätkin johonkin kävelemään, mutta tulivat takaisin äkkiä ja sisko oli tuohtunut. Valitti ettei sen kanssa voi mennä mihinkään kun hyppii edessä koko ajan päättömänä ja valittaa että pelottaa. Tässä siis ilmeisesti väisteltiin kimalaisia ja muita lentäviä ötököitä jotka voivat olla kimalaisia (tai sitten ei). Terassilla olisi halunnut maton päällä leikkiä, mutta näki kukassa mehiläisen niin ei suostu enää sinnekkään. Istuu siis pleikalla kaiken päivää. Pitää tänään yrittää johonkin puistoon juhannuksen kunniaksi. Se vaan on sitten sitä vauvan kantelua siellä. 

Sain minä eilen tehtyä vähän pihajuttuja kun vauva nukkui aamupäivällä vähän pidempäään. Ainakin sain trimmattua puolet pienestä pihasta ja yhtä penkkiä vähän istuttelin tiheämpään ja lisäilin multaa. Kyllä siitä hiljaa hyvä tulee. Mummi jos huomenna tulisi taas käymään kuulemma niin saisi tehtyä enemmän. Ei olekaan mökillä sen enempää tällä erää. 7 veen hiuksetkin pitäisi leikata mutta aina vauva valittaa kun niitä pitäisi leikata. Jäänyt sitten sikseen. Ovat jo pahasti silmillä.


Näitä on tehty jo monta tälle kesää, mutta vain kerran suomalaisista mansikoista. Ovat niin kalliita. Tässäkin on belgialaisia. On se silti hyvää!  ;)


Vauvalla on jokin kesäflunssa ensimmäistä kertaa. Nokassa räkää. Minunkin kurkkuni oli toissayönä niin kipeä ja sitä särki nielemättäkin niin, että oli otettava lääke että sai nukuttua. Toivottavasti nämä eivät tästä pahene. 


sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Elämää uudessa kodissa

Meidän takapiha kaipaa dynamiittia, mutta aika ei riitä. Vauva on aina eri mieltä. Tämmöinen sotku se on. Kun ehdin, täytyy käydä ostamassa trimmeri. Ei tuosta muuten voi tehdä yhtään mitään. Kaikki kukkapenkitkin ovat lähes kuolleet. Tai ainakin kituvat. Keskellä olevassa ympyrässä näyttää olleen ruusuja mutta ovat kuolleet. Poistan koko ympyrän kunhan pääsen siihen käsiksi.  


Ostin pari havuhärpäkettä, mutta jäivät asentamatta Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa herättyä kesken kaiken. 


Minitomaatin sain asennettua pieneen koloseen. Multaa kannettiin 4x50 litraa alas säkeissä mummin vielä täällä ollessa. Nysse meni Puumalaan mökille. Kesällä on siellä pääasiassa joten minun apujoukkoni on sitten siinä. Muuta ei minulla ole. Joutuu nyt selviytymään issesseen. 


Päivät näyttävät pääasiassa tältä.....

 
Koska vauva on nykyään pahasti mahavaivainen (ilmavaivainen) muttei sentään koliikkinen, lääkäri esitti tämmöistä (kalliimpaa) jauhetta kaupasta kannettavan kokeeksi. En nyt tiiä onko tuosta apua. Lähinä johtuu vaivat niellystä ilmasta eikä siitä, että ruuan pilkkoutumisesta aiheutuisi vaivaa. Cuplaton on myös käytössä. Mene ja tiedä onko siitäkään sen kummempaa apua. Sillä on jatkuvasti ilmaa tulossa joka tuutista joka tapauksessa. Mutta sitä silti käytän ja toivon, että kohta helpottaa. 


Tässä sitä nukuttaisiin mieluiten. Joskus saatan kököttää vauva rinnuksilla sohvalla istumassa jonnii aikoo kun hän nyt vaan on siinä söötti. Ja jos on joutavaa aikaa.


 Aamupalalle piti maastoutua sohvalle, koska hänen korkeutensa heräsi väärällä jalalla. Siis suomeksi "ilmaa vatsassa". 


Sain minä silti väännettyä muffinsseja sillä välin kun eräs viihtyi ilman vaippaa vuoratulla lattialla katsomassa isompien pleikkapeliä. Se on muuten vauvasta mielenkiintoista. 


Iltapäivällä käveltiin säätä uhmaten kauppaan kolmen nuorimman kanssa. Eli vauva vaunuihin kun nukahti. Mutta koskapa hän inhoaa vaunuja, hän heräsi kaupassa kun vauhti hyytyi ja karjui kotikävelyllä niin, että jouduin kantamaan sylissä ja 10v työnsi vaunuja. Päästiin silti kotiin. 

Huomenna 13v lupasi viedä 7veen kirjastoon kävellen ja minä kävelen pidemmän vaunulenkin. Vauvan saa kyllä siihen nukkumaan jos se on tosi väsy, mutta herää kun kotiin tulee ja vauhti pysähtyy. Käyttäisin silti mielelläni aikaa jossain kävellen kun nyt kerran on missä kävellä muutakin kuin yhtä tietä ja loppuraskaus tuli maattua niin, että liikuntaa kaipaisin jo. 
Näkymisiin! 

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Vauva sai nimen

Sunnuntaipäivä kului mummilla leipoessa vuokapullia ja minä väänsin jälleen täytekakkua. Tällä kertaa kuitenkin mansikkakakkua. Nuoremmat pelasivat sillä aikaa. Näiden piti lähteä isän luo suoraan ristiäisistä, mutta muistin 10 vuotiaan "kota-ryhmän" tulevan maanantaina kotikäynnille tuomaan voimauttavan valokuvauksen lopputuotosta ja siinä pitäisi pojan olla paikalla. Viedään isälle sitten sen jälkeen. Täällä tulee hiljaista. (kyllä sitä tässä itse asiassa odotetaankin)


Vauva oli iloinen mummin sylissä.

Perheen yhteiskuvasta uupui jokaisesta 7v, joka sai pyörrytyskohtauksen juuri ennen kuvaa ja piti laittaa sohvalle maate, ettei lennä pitkin lattioita. Otti kuulemma lukua lattialla kesken ristiäistoimituksenkin sanoi 13v kun minä en sitä huomannut. Oli sen verran piilossa minulta. Ei onneksi kokonaan taju lähtenyt kuitenkaan kun ehti maate aina ennenkuin olisi pyörtynyt. Kokoonpano on vähän sekaisin, kun osa katseli vähän joka kuvassa sohvalla makaavaa puolipyörtynyttä lasta. Porukka unohti hymyillä ja tämä kuva lienee onnistunein kaikista niistä. 

Vauvasta tuli Tanskan prinssin kaima.


Vanhin ja nuorin!

Toiseksi vanhin ja nuorin!

Kolmanneksi vanhin ja nuorin!




Vauvalle lahjoja!

Ja lopuksi! Eilen kävin ostamassa 13 veelle uuden pyörän niin pääsee liikenteeseen. Se on hienon mintun vihreä. Lempivärini!


perjantai 10. kesäkuuta 2016

Täytekakku


Tätä kyseltiin.
Tämä ohje on aikoinaan löytynyt Pirkan kodin juhlat sivuilta, mutten ainakaan löytänyt sitä sieltä enää, että olisin linkittänyt vain ohjeen, joten kirjoitan sen tähän. 

15 annosta
Pohja

4 munaa
1,5 dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
Kostutus
2 appelsiinin mehu (n. 1,5 dl)

Täyte
2 dl kuohukermaa
100g tummaa taloussuklaata (rouhittuna tai rouhitaan)
1 prk Mascarpone-juustoa tai Creme Bonjour-tuorejuustoa
1/2 dl sokeria
1-2 tl vaniliinisokeria
2-3 rkl sitruunamehua
2-3 banaania

kuorrutus
1 tlk Flora vispiä
1 rkl kaakaojauhetta
1 rkl sokeria

Pinnalle
suklaakarkkeja, rouhetta tai rusinoita

Munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja yhdistä seos munavaahtoon. Kaada voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa alatasolla n. 30 min. Kumoa ja anna jäähtyä.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Leikkaa suklaa rouheeksi. Sekoita tuorejuuston sekaan sokeri, vaniliinisokeri, sitruunamehu, suklaarouhe ja vaahdotettu kerma.

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan ja kostuta. Levitä pohjalevylle viipaloituja banaaneja ja niiden päälle puolet täytteestä. Nosta toinen levy päälle ja tee samoin. Nosta päällimmäinen levy päälle ja anna maustua viileässä kevyen painon alla. 

Vatkaa vispikerma ja mausta sokerilla sekä kaakaojauheella. Levitä kakun päälle ja koristele.

Uusi Koti

Me olemme muuttaneet. Se oli yhtä kaaosta, mutta sujui joutuisasti. 16v alkoi pakata vasta edellisenä iltana yön puolella vähän ja aamulla ennen lähtöä loput. 13, 10 ja 7 vuotiaat odottivat malttamattomina pääsyä uuteen kotiin. Vauva on ottanut edelliset pari viikkoa vastaan levottomasti. Ei ole suostunut nukkumaan oikeastaan kuin sylissä, kenen tahansa. Kun hänet on siirretty sylistä muualle nukkumaan niin viiden minuutin kuluttua hän on hälyttänyt. Ollut myös tavanomaista kiukkuisempi. Äitini kanssa yritettiin toki muuttaa ennen yo-juhlia vähän, mutta vauva oli erimieltä aiheesta ja kiukutteli runsaasti. Kärsinyt myös runsaista ilmavaivoista. Liekö reagoinut stressiin ja kiireeseen. Ja yleiseen mielialaan. Äitini lähti tiistaina kotiinsa autettuaan minua järjestämään edes jotain kun tuo pieni ipana ei antanut tehdä mitään kun olisi pitänyt olla sylissä. Äitini lähdettyä illalla, vauva heräsi pätkäuniltaan ja itki liki 3h, ilmeisesti vatsavaivojaan. Mutta siitä lähtien ollaan oltu tyytyväisiä. Tässä ollaan pari päivää oltu rauhallisia, kotona ja laitettu tavaroita kun vauva nukkuu. Nyt se nukkuu... parin viikon väsymystään pois ja minäkin pystyn rauhoittumaan yhteen kohtaan välillä. Sain laitettua etuterassinkin siistiksi ja kukkasia ruukkuihin. Tämä tuntuu välittömästi kodilta. Lapset juoksevat lähiseudun puistoissa (paitsi eilen, kun satoi ja oli hyytävää). 16v marisi ensin hyvin pienestä huoneestaan (ymmärrän), mutta kaikki valitus lakkasi kun sai netin toimimaan. Olin hommannut "vähän" lisänopeutta niin että poika oli onnensa kukkuloilla. Inhosi entistä hidasta nettiä aiemmin. 
10v meni suoraan kaaoksesta maanantaina leirille koululleen ja tänään perjantaina pitäisi hakea pois iltapäivällä. Nyt saakin nähdä sitten siistin ja valmiin kodin. (No yksi laatikonriesa tuossa kököttää)
Sunnuntaina on ristiäiset. Viimeinenkin loota pois siiheksi saatava. Takapihan taklaus odottaa. Nähtäväksi jää onnistuuko tänä kesänä. Ehkä, jos vaavi jatkaa kunnon päiväuniaan ja saan jostain lapion ja multaa. 




Nykyinen kamera on surkea, eikä se siedä edes näkymätöntä käden vapinaa. Eikä kohteessakaan saa edes silmäripsi heilahtaa. Heti tulee sumuista. Mutta 3 nuorimman sekä minun huoneeni on tässä. Verhot tulossa viikonloppuna kun äitini ne ompelee. Kangas ostetiin Ikeasta. Niistä tulee pirteät.




Tästä lähtee uusi elämä. Vanha vielä kummittelee (voi tulla hankaluuksia), mutta suuntaan tulevaan. Lapset tuntuvat ainakin olevan kuin kotonaan tai kun mikään ei  olisi kovin muuttunut. Isä kävi eilen tässä sen hetken kun pappi kävi tutustumassa ristiäispaikkaan ja jututtamassa vanhempia. Teinit eivät tulleet huoneistaan kuin vahingossa. 16v törmäsi isäänsä kahvia hakiessaan ja moikkasi nopeasti ohi mennen. 13v piti kaivaa huoneestaan tervehtimään pappia, muttei isäänsä juuri kommentoinut. 7v pelasi normitavan mukaan läppärillä pöydän ääressä kun juteltiin eikä sanonut mitään. Tilanne normaali entisiinkin kotioloihin. Vauva vain nukkui. 

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Ylioppineemme

Tässä perheen ensimmäinen ylioppilas. Juhlista selvittiin jollain lailla kunnialla. 


Ehkä tuleva ylioppinut.... juhlissa riitti kantajia! Sukulaistätejä ja tulevia kummeja. Ristiäiset ensi viikonloppuna. 






Kakku samaa linjaa kuin rippijuhlissakin. Hyväksi todettu ja paljon kehuttu. Niin nytkin. Tein 2 samanlaista. 


Huokaisimme yön ja kohta alkaa muuttokuorman kanto... näemme taas!